Keräilytalouksia ja plantaasimaisuuksia metsissä ja metsien raunioilla
Kutistaako plantaasimainen puuntuotanto sienestyksen ja marjastuksen mahdollisuuksia? Pieta Hyvärinen esittää plantaasiosentrismin käsitettä kuvaamaan metsätalouden keskeistä asemaa metsien käytössä.
Varpuspöllön pakastin on vaarassa lakata toimimasta
Sopivien elinympäristöjen väheneminen yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa heikentää vaarantuneeksi lajiksi luokitellun varpuspöllön tulevaisuutta.
Finlands Natur -yhteistyöartikkelit
Versuksessa julkaistiin vuonna 2019 yhteensä neljä käännösartikkelia Finlands Natur -lehdestä. Artikkeleissa tarkastellaan ajankohtaista yhteiskuntatieteellistä ympäristötutkimusta.
Meneekö metsään?
Meneekö metsään? -juttusarjaan on koottu Itä-Suomen yliopiston Ihminen ja ympäristö -kurssilla kirjoitettuja opiskelijatekstejä. Kurssi toteutettiin yhteistyössä ALL-YOUTH -tutkimushankkeen kanssa. Sarjan tekstit on toimittanut Pasi Huttunen.
Mitä kaupunkilaislapsi menettää? – luonnon saavutettavuus on yhdenvertaisuuskysymys
Luontokokemus on osa yleissivistystä ja siksi luonto tulisi integroida osaksi sekä kaupungissa että maalla asuvien lasten arkea, esittää yhteiskuntamaantieteen opiskelija Ulrika Stevens.
Luontosuhteen rakentaminen on yksilön vastuulla – yhteiskuntapolitiikalla luodaan mahdollisuuksia
Yhteiskuntamaantieteen opiskelijan Riina Mäkisen tekstissä pohditaan, kenen vastuulla yksilön luontosuhteen kehittäminen on.
Koulujen tuotava lapsille luontokokemuksia – kaikilla on oikeus päästä luontoon
Mahdollisuuksia luontosuhteen luomiseen kokemuksen kautta tulisi tuoda vahvemmin mukaan perusopetukseen, kirjoittaa luokanopettajaopiskelija Noora Björn.
Meneekö metsään? – Henkilökohtainen ja poliittinen metsäsuhde
Luokanopettajaopiskelijan Santeri Lampon tekstissä tarkastellaan suomalaisten monisyistä metsäsuhdetta ja pohditaan, miten se heijastelee laajempaa yhteiskunnallista ympäristökeskustelua.
Suomalaiset rakastavat luontoaan – mutta eivät varauksetta
Kyselytutkimukset osoittavat, että neljä viidestä suomalaisesta arvostaa luonnon monimuotoisuutta. Tämä ei kuitenkaan aina näy esimerkiksi metsäpoliittisessa päätöksenteossa tai halussa rajoittaa suurpetokantoja.
