Kuluttajaa kiinnostaa – mutta yhteiskunnan on luotava edellytykset kiertotaloudelle
Kaupunkiliikenteen muutoksessa on kyse kehollisesta kulttuuristamme
Muutos fyysiseen aktiivisuuteen kannustavaa, vähäpäästöisempää kaupunkiliikennettä kohti vaatii uudenlaista suhtautumista kehoon.
Ylirajaiset hoivamarkkinat mahdollistavat vaihtoehtoisen työuran suomalaisille sairaanhoitajille
Suomalaisten sairaanhoitajien ylirajainen pendelöinti Norjaan kertoo työmarkkinoiden ja työmarkkinakansalaisuuden muutoksesta, jossa pendelöivät työntekijät ovat aktiivisia toimijoita ja päätöksentekijöitä.
”Nyt innostutaan nyhtökaurasta”
Kaikkein ympäristöystävällisimmän kulutusvalinnan tekeminen ei ole kuluttajille yksiselitteistä ja helppoa, vaikka se sellaisena kauppojen asiakaslehdissä voidaankin esittää.
Uhkaavatko ongelmalähtöiset käsitteet modernia rakennusperintöä?
Modernin rakennusperinnön purkaminen ei välttämättä ole ekologisesti järkevää, vaikka moderniin rakennuskantaan liitetäänkin paljon kielteisiä mielikuvia. Osittain asenteet ovat sidoksissa tapaan, jolla puhumme eri aikakausien rakennuksista.
Versus-podcast: Mistä ruoka pöytään ja energia piuhaan? Politiikkadialogi 2020
Kevään 2020 YHYS Politiikkadialogissa haettiin tapoja tuottaa ruokaa ja energiaa kestävästi pitkälle tulevaisuuteen niin, että samalla varaudumme paremmin aikamme uhkiin: pandemioihin, ilmastonmuutokseen ja turvallisuusuhkiin.
Antropomorfismi eettisen ajattelun apuvälineenä
Antropomorfismilla, ”ihmisenkaltaistamisella”, tarkoitetaan inhimillisten ominaisuuksien liittämistä toislajisiin eläimiin. Venla Heiskanen avaa tekstissään filosofisen näkökulman kautta eläinten erilaisia tapoja hahmottaa maailmaa.
Maaseudulla on voitava elää, jotta kaupungeissa voidaan elää
Maaseutu on ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella muutosten edessä, mutta ilmastonmuutosta hillitsevät toimet on tehtävä vaarantamatta ruoantuotantoa. Armi Purhonen avaa keskustelua maaseudun elinvoimasta ja ruokaturvasta.
Särki – roskakalasta ympäristöilmiöksi
Särjestä on tullut ilmiö julkisessa keskustelussa ja uusvanha trendi suomalaisella lautasella – yhteiskuntatieteiden opiskelija Niko Nesterinen kertoo, miksi.
