Ruokapolitiikka etsii linjaansa – kestävän syömisen ohjeistus puuttuu
Suomalaisen ruokapolitiikan kaksi kärkeä – tuottavuuden lisääminen ja kestävyys – ovat hankalasti yhteen sovitettavissa. Vastuu kestävästä syömisestä sälytetään kuluttajan harteille, tarjoamatta kuitenkaan selkeitä suosituksia valintojen tueksi, arvioivat Minna Santaoja ja Mikko Jauho.
Mitä kyselytutkimukset paljastavat kasvisruokavalioiden suosiosta Suomessa?
Katsauksessa tarkastellaan, kuinka kasvisruokavalioiden suosio on muuttunut Suomessa vuosina 1997-2018. Kyselytutkimusten perusteella kasvissyöjien määrä laski 200-luvun alussa, mutta lähti jälleen nousuun vuoden 2014 jälkeen.
Silakan lisääminen ruokapöytään auttaa Itämerta
Silakkaa pidetään nykyään lähinnä rehu- ja vientikalana. Voisiko silakka tulevaisuudessa korvata lihan ja tuontikalan lautasella ja näin olla hyödyksi Itämerelle?
Miten maailman nälkä voitetaan?
Pelkän ruoantuotannon tai ruoan jakautumisen korostamisen sijaan maailman nälän voittamiseksi on kysyttävä uudenlaisia kysymyksiä.
Ympäristöpoliittinen ruoka
Teemassa pohditaan ruokaa monesta kulmasta. Tarkastelun alla ovat muun muassa ruokahävikki, kasvisruoka kouluissa, hyönteisruoka, ruokaoikeudenmukaisuus ja ruokaosuuskunnat.
Millaisia ratkaisuja osuuskuntatoiminta voi tuoda ruokajärjestelmän ongelmiin?
Galina Kallio, Sami Keto ja Jukka Lassila keskustelevat Versus-podcastissa siitä, miten ruokaosuuskunnat toimivat ja millaisia ratkaisuja ne tarjoavat yhteiskunnan ja maailman ruokajärjestelmien ongelmiin.
Miksi meidän pitäisi välittää (pilaantuvasta) ruoasta?
Wastebusters Finland -hankkeen tutkijat käsittelevät artikkelissaan ruokahävikin vähentämistä hoivan näkökulmasta.
Kasvista kouluun: kestävä ruokailu kutsuu osallistumaan
Kestävän kouluruokailun kokeiluissa huomattiin, että kasvisruoan yleistyminen kouluruokailussa vaatii tuekseen uudenlaista osallisuutta.
Hyönteisruoka: hetken buumi vai osa tulevaisuuttamme?
Juuli Pekkisen Pro gradu -työhön perustuvassa tekstissä käsitellään hyönteisruoan mahdollisuuksia Suomessa.
