Ruokapolitiikka etsii linjaansa – kestävän syömisen ohjeistus puuttuu
Suomalaisen ruokapolitiikan kaksi kärkeä – tuottavuuden lisääminen ja kestävyys – ovat hankalasti yhteen sovitettavissa. Vastuu kestävästä syömisestä sälytetään kuluttajan harteille, tarjoamatta kuitenkaan selkeitä suosituksia valintojen tueksi, arvioivat Minna Santaoja ja Mikko Jauho.
Mitä kyselytutkimukset paljastavat kasvisruokavalioiden suosiosta Suomessa?
Katsauksessa tarkastellaan, kuinka kasvisruokavalioiden suosio on muuttunut Suomessa vuosina 1997-2018. Kyselytutkimusten perusteella kasvissyöjien määrä laski 200-luvun alussa, mutta lähti jälleen nousuun vuoden 2014 jälkeen.
Luentotallenne: Vieläkö demokratiasta on muutosvoimaksi?
YTT, dos. Teppo Eskelinen esitelmöi aiheesta ”Vieläkö demokratiasta on muutosvoimaksi? Radikaalidemokratia yhteiskunnallisena utopiana” maanantaina 30.9. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella.
Ilmastorahoituksen tavoitteet ja toteutuminen – askelmerkkejä tuloksellisuuteen meillä ja muualla
Artikkeli tarjoaa askelmerkkejä kansainvälisen ilmastorahoituksen tavoitteellisuuden kehittämiseen.
Liikamatkailun tutkimus korostaa matkailun kasvun haasteita Euroopan kaupungeissa
Liikamatkailu heikentää paikallisten elämänlaatua ja ruuhkauttaa matkailukohteen infrastruktuuria. Miisa Pietilän selvityksessä tarkastellaan liikamatkailun alueellista ilmenemistä liikamatkailu-käsitettä hyödyntävän tutkimuksen kautta.
The Brexit Geographies – an interview with Dr Kathy Burrell
In this interview, Dr Kathy Burrell shares some of her views about the geographies of Brexit.
Silakan lisääminen ruokapöytään auttaa Itämerta
Silakkaa pidetään nykyään lähinnä rehu- ja vientikalana. Voisiko silakka tulevaisuudessa korvata lihan ja tuontikalan lautasella ja näin olla hyödyksi Itämerelle?
Moninaisia näkökulmia kaupunkimatkailun kehittämiseen – oululaista dialogia paikallisuuden ja matkailun yhteiselosta
Oulun kaupungin Kuntalaislähtöinen kaupunkikehittäminen -hankkeen keskustelutilaisuudessa keskusteltiin matkailun ja kaupunkikehittämisen yhteisistä tavoitteista.
Mikä on kestävyysviestinnän paras muoto?
Seppo Turusen teoksen ”Luonto ihmisen aikakaudella” lukeminen toimii hyvin testinä kestävyysviestinnän parhaan muodon pohdinnassa, kirjoittaa erikoistutkija Jari Lyytimäki.
