Perinteinen talousajattelu ei enää riitä vastaamaan aikamme ekologisiin ja sosiaalisiin haasteisiin. Uudistava talous tarjoaa kokonaisvaltaisemman lähestymistavan, jossa liiketoiminta kytkeytyy tiiviisti luonnon, ihmisten ja talouden keskinäiseen riippuvuuteen. Tällöin katse siirtyy yksittäisestä yrityksestä tätä ympäröivään sosioekologiseen järjestelmään.
Nykyiset ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvät haasteet edellyttävät uudenlaista ajattelua taloudesta ja liiketoiminnan harjoittamisesta. Tutkijat pitävät tämän taustalla ajatusta siitä, ettemme ole pystyneet saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteita riittävän laajasti emmekä riittävällä vauhdilla. Siksi uudistava eli regeneratiivinen talous on yleistymässä erityisesti yritysvastuusta käytävässä keskustelussa sekä tarkasteltaessa yritysten toiminnan vaikutuksia ympäröivään luontoon ja yhteiskuntaan.
Uudistava talous on kestävää taloutta laajempi ja kokonaisvaltaisempi käsitys tulevaisuuden taloudesta. Se perustuu ajatukseen, että talous toimii elämän palveluksessa vahvistaen niiden ekologisten ja sosiaalisten järjestelmien terveyttä ja elinvoimaa, joista se on viime kädessä riippuvainen.
Uudistavassa taloudessa talous on väline, ei itsetarkoitus.
Uudistavan talouden tavoitteena on ihmisten tietoinen integroituminen osaksi luontoa sekä toimiminen kumppanuudessa luonnon kanssa, jolloin liiketoiminnan kautta luodaan näille järjestelmille mahdollisuuksia elpyä ja kukoistaa. Uudistavassa taloudessa talous on näin ollen väline, ei itsetarkoitus.
Uudistava talous määrittelee siten hyvinvoinnin käsitteen uudelleen kytkemällä yhteen ihmisten, luonnon ja talouden hyvinvoinnin. Talous mahdollistaa luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin palvelemalla elämää, huomioimalla talouden suhteen luontoon ja ihmisiin sekä vahvistamalla luonnon ja ihmisten keskinäistä dynamiikkaa.
Liiketoiminta huolehtii luonnosta ja ihmisistä
Sovellettaessa uudistavaa talousajattelua liiketoimintaan yritysten tavoitteena on työskennellä aktiivisesti myönteisten ekologisten ja sosiaalisten muutosten sekä hyötyjen aikaansaamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että uudistava liiketoiminta perustuu luonnosta ja ihmisistä huolehtimiseen.
Uudistava liiketoiminta edellyttää perustavanlaatuista muutosta jopa yritysten olemassaolon tarkoituksessa, sillä uudistavan liiketoiminnan pääasiallisena tavoitteena ei ole yksittäisen yrityksen kasvu ja voiton maksimointi. Uudistavassa liiketoiminnassa kasvu määritelläänkin erilaisten toisiinsa kytkeytyvien pääomien kuten luonnon-, inhimillisen ja taloudellisen pääoman kapasiteetiksi kukoistaa, hyötyä toisistaan ja kehittyä yhdessä.
Kuva: Skyler Ewing / Pexels
Uudistava liiketoiminta perustuu luonnosta ja ihmisistä huolehtimiseen.
Esimerkiksi Hämeenkyrössä sijaitsevan Frantsilan sukutilan tavoitteena on pitää huolta sekä ympäröivästä luonnosta että ihmisistä. Tilan luomupelloilla luonnonkasveja ja yrttejä viljellään uudistavan viljelyn metodein vastavuoroisesti luonnon kanssa. Tämä rikastaa paikan maaperää ja tukee luonnon monimuotoisuutta. Samalla yrityksen toiminta antaa ihmisille keinoja pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan luonnonkasveista tuotettujen luonnonkosmetiikkatuotteiden ja kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävien hyvinvointituotteiden kautta.
Toinen esimerkki Järki Särki on suomalainen ympäristö- ja ruokainnovaatio, jossa vesistöjemme särkikala hyödynnetään ihmisravinnoksi. Yritys tuottaa kalasäilykkeitä, jotka vaikuttavat vesistöjen ravinnekiertoon poistamalla ravinteita ja edistävät kotimaista kalataloutta tuoden paikallisille kalastajille lisätuloja. Lisäksi särki tarjoaa ihmisille vähäpäästöisen proteiininlähteen verrattuna moniin muihin eläinperäisiin ruokiin.
Liiketoiminnan suhde paikkaan muuttuu
Yksi keskeisimmistä uudistavaan liiketoimintaan liittyvistä käsitteistä on paikka. Uudistavasta liiketoiminnasta puhuttaessa nostetaan yleensä esille, että yritys ja sen liiketoiminta ovat osa ja kytkeytyvät tiivisti niitä ympäröivään paikkaan. Uudistavassa liiketoiminnassa tavoitteet ovat systeemitasolla ja ne johdetaan yritystä ympäröivän sosioekologisen järjestelmän toiminnasta ja rajoituksista.
Perinteisessä markkinalogiikassa yritysten toiminta nähdään usein paikasta irrallisena, ja paikka ymmärretään maantieteellisenä sijaintina. Uudistavassa liiketoiminnassa paikan merkitys laajenee: se nähdään ainutlaatuisena, elävänä ja monikerroksisena kokonaisuutena, joka on muotoutunut ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa ajan kuluessa.
Siksi uudistavassa liiketoiminnassa myös yritysten ja niiden liiketoiminnan rooli ja suhde ympäröivään paikkaan muuttuvat. Nämä lähtevät liikkeelle paikasta ja sen ainutlaatuisista piirteistä. Koska yritykset ovat osa sitä ympäröivää paikkaa, myös uudistavan liiketoiminnan tarkoitus ja menestys kytkeytyvät paikan hyvinvointiin. Liiketoiminnan arvolupaus perustuu paikan kukoistukseen, jolloin liiketoiminta luo arvoa osallistumalla paikan elinvoiman vahvistamiseen.
Kuva: Singkham / Pexels
Ratkaisuja ei voi kopioida
Paikan muuttunut rooli yritysten liiketoiminnassa tarkoittaa, että liiketoiminnan suunnittelu ja kehittäminen lähtee paikan omista tarpeista ja tavoitteista: sen ekologisista, historiallisista, taloudellisista, sosiaalisista ja kulttuurisista lähtökohdista.
Koska jokainen paikka on ajan myötä muotoutunut ainutlaatuiseksi, liiketoiminnan ratkaisuja ei voi myöskään siirtää sellaisenaan paikasta toiseen. Siksi on tärkeää ymmärtää, millaisia uudistavia prosesseja liiketoiminta voi käynnistää ja vahvistaa juuri kyseisessä paikassa.
Uudistava liiketoiminta edellyttääkin paikanlukutaitoa. Jotta liiketoimintaa voidaan suunnitella ja kehittää, tulee ensin ymmärtää paikkaa kokonaisuutena, paikan elämän ainutlaatuista dynamiikkaa, potentiaalia ja identiteettiä. Tämä asettaa paikkaperustaisen, paikallisessa yhteisössä sosiaalisesti rakentuneen tiedon keskeiseen asemaan.
Uudistavan liiketoiminnan tarkoitus ja menestys kytkeytyvät paikan hyvinvointiin.
Kuva: Alexander LW / AdobeStock
Yksi kokonaisuus: luonto, ihmiset ja liiketoiminta
Yhteenvetona voidaan todeta, että uudistavassa liiketoiminnassa yritysten rooli laajenee tuotteiden ja palveluiden tuottajista aktiivisiksi toimijoiksi, jotka vahvistavat niitä ympäröivien sosioekologisten järjestelmien elinvoimaa. Tämän vuoksi uudistava liiketoiminta toimii sopusoinnussa paikan ja sen sosioekologisen järjestelmän kanssa, johon yritys on juurtunut.
Uudistava liiketoiminta tarjoaakin suunnan kohti liiketoimintaa, jossa yritysten menestys kytkeytyy erottamattomasti luonnon ja ihmisten hyvinvointiin. Samalla liiketoiminnan kautta syntyy arvoa kaikille osapuolille: luonto, ihmiset ja yritys kehittyvät yhdessä ja toisiaan tukien.
SANNA-MARI RENFORS
Otsikkokuva: Rüveyda / Pexels
Sanna-Mari Renfors (FT, dosentti) toimii uudistavan liiketoiminnan yliopettajana Lapin ammattikorkeakoulussa, jossa hän koordinoi Uudistavan liiketoiminnan ja johtamisen (YAMK) -koulutusta. Hänen tämänhetkisiin tutkimusintresseihinsä lukeutuvat erityisesti uudistava yrittäjyys sekä uudistavat liiketoimintamallit ja -käytännöt.
Nykyiset ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvät haasteet edellyttävät uudenlaista ajattelua taloudesta ja liiketoiminnan harjoittamisesta. Tutkijat pitävät tämän taustalla ajatusta siitä, ettemme ole pystyneet saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteita riittävän laajasti emmekä riittävällä vauhdilla. Siksi uudistava eli regeneratiivinen talous on yleistymässä erityisesti yritysvastuusta käytävässä keskustelussa sekä tarkasteltaessa yritysten toiminnan vaikutuksia ympäröivään luontoon ja yhteiskuntaan.
Uudistava talous on kestävää taloutta laajempi ja kokonaisvaltaisempi käsitys tulevaisuuden taloudesta. Se perustuu ajatukseen, että talous toimii elämän palveluksessa vahvistaen niiden ekologisten ja sosiaalisten järjestelmien terveyttä ja elinvoimaa, joista se on viime kädessä riippuvainen.
Uudistavan talouden tavoitteena on ihmisten tietoinen integroituminen osaksi luontoa sekä toimiminen kumppanuudessa luonnon kanssa, jolloin liiketoiminnan kautta luodaan näille järjestelmille mahdollisuuksia elpyä ja kukoistaa. Uudistavassa taloudessa talous on näin ollen väline, ei itsetarkoitus.
Uudistava talous määrittelee siten hyvinvoinnin käsitteen uudelleen kytkemällä yhteen ihmisten, luonnon ja talouden hyvinvoinnin. Talous mahdollistaa luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin palvelemalla elämää, huomioimalla talouden suhteen luontoon ja ihmisiin sekä vahvistamalla luonnon ja ihmisten keskinäistä dynamiikkaa.
Liiketoiminta huolehtii luonnosta ja ihmisistä
Sovellettaessa uudistavaa talousajattelua liiketoimintaan yritysten tavoitteena on työskennellä aktiivisesti myönteisten ekologisten ja sosiaalisten muutosten sekä hyötyjen aikaansaamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että uudistava liiketoiminta perustuu luonnosta ja ihmisistä huolehtimiseen.
Uudistava liiketoiminta edellyttää perustavanlaatuista muutosta jopa yritysten olemassaolon tarkoituksessa, sillä uudistavan liiketoiminnan pääasiallisena tavoitteena ei ole yksittäisen yrityksen kasvu ja voiton maksimointi. Uudistavassa liiketoiminnassa kasvu määritelläänkin erilaisten toisiinsa kytkeytyvien pääomien kuten luonnon-, inhimillisen ja taloudellisen pääoman kapasiteetiksi kukoistaa, hyötyä toisistaan ja kehittyä yhdessä.
Esimerkiksi Hämeenkyrössä sijaitsevan Frantsilan sukutilan tavoitteena on pitää huolta sekä ympäröivästä luonnosta että ihmisistä. Tilan luomupelloilla luonnonkasveja ja yrttejä viljellään uudistavan viljelyn metodein vastavuoroisesti luonnon kanssa. Tämä rikastaa paikan maaperää ja tukee luonnon monimuotoisuutta. Samalla yrityksen toiminta antaa ihmisille keinoja pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan luonnonkasveista tuotettujen luonnonkosmetiikkatuotteiden ja kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävien hyvinvointituotteiden kautta.
Toinen esimerkki Järki Särki on suomalainen ympäristö- ja ruokainnovaatio, jossa vesistöjemme särkikala hyödynnetään ihmisravinnoksi. Yritys tuottaa kalasäilykkeitä, jotka vaikuttavat vesistöjen ravinnekiertoon poistamalla ravinteita ja edistävät kotimaista kalataloutta tuoden paikallisille kalastajille lisätuloja. Lisäksi särki tarjoaa ihmisille vähäpäästöisen proteiininlähteen verrattuna moniin muihin eläinperäisiin ruokiin.
Liiketoiminnan suhde paikkaan muuttuu
Yksi keskeisimmistä uudistavaan liiketoimintaan liittyvistä käsitteistä on paikka. Uudistavasta liiketoiminnasta puhuttaessa nostetaan yleensä esille, että yritys ja sen liiketoiminta ovat osa ja kytkeytyvät tiivisti niitä ympäröivään paikkaan. Uudistavassa liiketoiminnassa tavoitteet ovat systeemitasolla ja ne johdetaan yritystä ympäröivän sosioekologisen järjestelmän toiminnasta ja rajoituksista.
Perinteisessä markkinalogiikassa yritysten toiminta nähdään usein paikasta irrallisena, ja paikka ymmärretään maantieteellisenä sijaintina. Uudistavassa liiketoiminnassa paikan merkitys laajenee: se nähdään ainutlaatuisena, elävänä ja monikerroksisena kokonaisuutena, joka on muotoutunut ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa ajan kuluessa.
Siksi uudistavassa liiketoiminnassa myös yritysten ja niiden liiketoiminnan rooli ja suhde ympäröivään paikkaan muuttuvat. Nämä lähtevät liikkeelle paikasta ja sen ainutlaatuisista piirteistä. Koska yritykset ovat osa sitä ympäröivää paikkaa, myös uudistavan liiketoiminnan tarkoitus ja menestys kytkeytyvät paikan hyvinvointiin. Liiketoiminnan arvolupaus perustuu paikan kukoistukseen, jolloin liiketoiminta luo arvoa osallistumalla paikan elinvoiman vahvistamiseen.
Ratkaisuja ei voi kopioida
Paikan muuttunut rooli yritysten liiketoiminnassa tarkoittaa, että liiketoiminnan suunnittelu ja kehittäminen lähtee paikan omista tarpeista ja tavoitteista: sen ekologisista, historiallisista, taloudellisista, sosiaalisista ja kulttuurisista lähtökohdista.
Koska jokainen paikka on ajan myötä muotoutunut ainutlaatuiseksi, liiketoiminnan ratkaisuja ei voi myöskään siirtää sellaisenaan paikasta toiseen. Siksi on tärkeää ymmärtää, millaisia uudistavia prosesseja liiketoiminta voi käynnistää ja vahvistaa juuri kyseisessä paikassa.
Uudistava liiketoiminta edellyttääkin paikanlukutaitoa. Jotta liiketoimintaa voidaan suunnitella ja kehittää, tulee ensin ymmärtää paikkaa kokonaisuutena, paikan elämän ainutlaatuista dynamiikkaa, potentiaalia ja identiteettiä. Tämä asettaa paikkaperustaisen, paikallisessa yhteisössä sosiaalisesti rakentuneen tiedon keskeiseen asemaan.
Yksi kokonaisuus: luonto, ihmiset ja liiketoiminta
Yhteenvetona voidaan todeta, että uudistavassa liiketoiminnassa yritysten rooli laajenee tuotteiden ja palveluiden tuottajista aktiivisiksi toimijoiksi, jotka vahvistavat niitä ympäröivien sosioekologisten järjestelmien elinvoimaa. Tämän vuoksi uudistava liiketoiminta toimii sopusoinnussa paikan ja sen sosioekologisen järjestelmän kanssa, johon yritys on juurtunut.
Uudistava liiketoiminta tarjoaakin suunnan kohti liiketoimintaa, jossa yritysten menestys kytkeytyy erottamattomasti luonnon ja ihmisten hyvinvointiin. Samalla liiketoiminnan kautta syntyy arvoa kaikille osapuolille: luonto, ihmiset ja yritys kehittyvät yhdessä ja toisiaan tukien.
SANNA-MARI RENFORS
Otsikkokuva: Rüveyda / Pexels
Sanna-Mari Renfors (FT, dosentti) toimii uudistavan liiketoiminnan yliopettajana Lapin ammattikorkeakoulussa, jossa hän koordinoi Uudistavan liiketoiminnan ja johtamisen (YAMK) -koulutusta. Hänen tämänhetkisiin tutkimusintresseihinsä lukeutuvat erityisesti uudistava yrittäjyys sekä uudistavat liiketoimintamallit ja -käytännöt.