Máŋggadieđalaš dutkiservoša ja álbmotbargobájaid vuođul hábmejuvvon tesain gáibidit mearrideaddjiin ovddasvástádusa, amas oktage báhcit suvdilvuođasirdašuvvama vuollái.
S
Suvdilvuođanuppástus mearkkaša servvodaga struktuvrraid viiddis systemalaš nuppástusa, mainna láhčit ovdehusaid suvdilut boahtteáigái. Suvdilvuođanuppástusa lihkostuvvan goittotge gáibida ekologalaš ja sosiálalaš suvdilvuođa nana čanastagaid dovdáma, marginaliserema ja olggobealálašvuođa riskkaid minimiserema sihke servvodaga sektoriid ja hálddahussurggiid rasttildeaddji luondduriggodat- ja sosiálapolitihka, mas gullo maid riikkavuložiid jietna.
Buorre eallin luonddu guoddinnávccaid rámmaid siste
Dálkkádatnuppástusa lágan kriissaid ovddas viiddis servvodatlaš nuppástusaid ii sáhte garvit. Nuppástusdeatta čuohcá servvodatlaš struktuvrraide, muhto maid min jurddašeapmái – árvvuide ja vuođđovuordámušaide das, maid mii áddet ahte buorre eallin sisttisdoallá. Árvvuid ja doaladumiid nuppástus sáhttá riegádahttit ođđalágan dáhttodili suvdilut eallindábiid oččodeapmái. Dán lágán dáhttodilis muitalit jo ođđa dálkkádat- ja luonddubaromehterat , maid mielde ain eanet suopmelaččat leat nuppástuhttán eallindábiideaset, nu mo iežaset johtima, boradeami, ássama ja golaheami dálkkádatsivaid geažil.
Servvodatlaš nuppástusas lea goittotge dehálaš fuolahit das, ahte dát válljejumit dahkkojuvvojit buohkaide juvssahahttin ovdamearkka dihte sosioekonomalaš sajádagas dahje ássanbáikkis fuolakeahttá. Dáid struktuvrraid galgá ovddidit guhkes áigegaskkas nu, ahte buresveadjin ii čuozahuvvo ovttaskas olmmošjoavkkuide oaffaruššamiin eará olbmuid buori eallima ovdehusaid ollašuvvama.
Oasehisvuođa ja olggobealálašvuođa vásáhusaid lassáneapmi ovttas birrasa guoddinnávccaid hedjonemiin rahpá guraid nu riikkavuložiid ja mearrideaddjiid gaskii go maid báikkálašservošiid siskkobeallái.
Dálkkádatnuppástusa mielde nu ekologalaš go sosiálalaš riskkatge čoggodit eahpedássidit daidda, geain leat heajumus ovdehusat ráhkkanit nuppástusaide ja ceavzit dain. Ekologalaš ja sosiálalaš váttisvuođaid oktii giessaseami leage dehálaš dovdát, go ráhkadit sirdašuvvanpolitihka lávkemearkkaid, mat dahket vejolažžan ahte sosiálalaš vuoiggalašvuohta ollašuvvá stuorra birasdoaimmaid čađa. Buorre suvdilvuođanuppástusa ovddideaddji doaimmaid vuoiggalašvuođa mihttár leage dat, mo plánejuvvon doaimmat váikkuhit servvodaga rašes dilis leahkki servošiidda ja ravdaguovlluide. Oasehisvuođa ja olggobealálašvuođa vásáhusaid lassáneapmi ovttas birrasa guoddinnávccaid hedjonemiin rahpá guraid nu riikkavuložiid ja mearrideaddjiid gaskii go maid báikkálašservošiid siskkobeallái.
Lihkostuvvan suvdilvuođanuppástusa vehkiin sáhttit hukset vuoiggalaš servvodaga, man válddálaš lahttuvuohta lea juvssahahtti, oppalaš ja mearkkašeaddji ja mas buori eallima ovdehusat leat dorvvastuvvon ain eambbosiidda.
Eallinfámolaš luondu láhčá vuođu buot olbmo doaimmaide
Váikko min eallindábiin ja aktiivvalašvuođas lea mearkkašupmi dálkkádatnuppástusa ja šládjajávkku caggamis, lea dehálaš dovddastit dáid albmanusaid servvodatstruktuvrralaš hástalussan, maidda galgá vástidit vuosttamužžan servvodatstruktuvrraid nuppástuhttimiin. Hohpolaš fossiilaekonomiijas luohpan lea garvemeahttun ekonomiija struktuvranuppástusas dálkkádatnuppástusa duostuma oassin. Ruoná sirdašuvvan gáibida goittotge ain intensiivvalut luondduriggodagaid geavaheami, go gilvvohallan kritihkalaš ávdnasiin jođálmuvvá.
Luondduriggodagaid geavaheapmái laktáseaddji riskkat čuhcet sihke ekosystemiidda ja daid máŋggahámatvuhtii ja maid báikkálaš ássiid eallimii ja ealáhusaide guovlluin, gos ávkkástallan láhkái luondduriggodagat gávdnojit. Suomas áigeguovdilis ovdamearka dás lea birasčuolmmaidge dáfus rašes sajádagas leahkki sámeálbmot, masa čuhcet ruoná sirdašuvvama mielde ođđa olmmošvuoigatvuođaáittagat . Suvdilvuođanuppástusa galgá ollašuhttit birasvuoiggalašvuođa prinsihpaid mieldásaččat dovdámiin ruoná sirdašuvvama fidnuin báikkálaš erenoamáš iešvuođaid, intreassaid ja vuoigatvuođaid sihke sihkkarastimiin báikkálaš ássiid osolašvuođa ja dan, ahte sii šaddet gullut.
Juos sirdašuvvama duogášvuordámuššan lea joatkašuvvi oppalašgolaheami ja ekonomiija stuorrun, sirdašuvvan jorggiha iežas mávssolaš mihttomeriid vuostá ja dahká suvdilvuođapolitihkalaš doaimmaid oktageardánis dálá vuogádaga ruonán málemin. Dálá áigái čadnon jurddašeami galgá nagodit rasttildit, vai dálkkádatkriisii sáhttit vástidit guhkes áigegaskkas ja ovttaveardásaš, suvdilis buresveadjima ovddidemiin.
Govva: Tiia-Mari Tervaharju Barggu nuppástus
Viiddis suvdilvuođanuppástus dihtto maid bargo- ja ealáhuseallima nuppástupmin. Máŋggat bargoeallima struktuvrrat servvodagas dagahit marginalisašuvnna čuozahemiin eahperealisttalaš gáibádusaid bargiide ja steŋgemiin olggos servvodaga válddálaš lahttuvuođas daid, geat eai deavdde dáid gáibádusaid mannu sivas.
Go ealáhusstruktuvra nuppástuvvá, dat guovllut, mat leat dán rádjái leamaš sorjavaččat fossiilaenergiijas, dárbbašit doarjaga ealáhuseallima máŋggabealálažžan dahkamis. Suvdilvuođanuppástus sáhttá maid láhčit vejolašvuođaid barggu iežas ođđasitorganiseremii ja veahkehit dovdát máŋggabealálappot iešguđetlágan doaibmivuođaid, návccalašvuođaid ja aktiivvalašvuođa, mat eai leat ruossalas luonddu guoddinnávccaiguin. Dálá gilvvohallannákcaservvodaga sajis barggu suvdilvuođanuppástusa mielde deattuhuvvojit sosiálalaš kohešuvnna, osolašvuođa sihke divššu máŋggat hámit.
10 tesa vuoiggalašvuhtii
Guovddáš suvdilvuođanuppástusa ollašuvvama ovdehus lea máŋggakriissa viiddisvuođa áddema lassin siloide sirrejuvvon mearrádusdahkama ja hálddašeami burgin. Ságastallan suvdilvuođanuppástusas lea juohkásan garrasit iežaset, nuppiineaset sierranas sektoriidda, mat sirrejit nuppiineaset nu suvdilvuođa sierra oliid go mearrádusdahkama ja olbmuid árgaduođalašvuođa.
Kestävyysmurroksen marginaalit (“Suvdilvuođanuppástusa marginálat”) –fidnu (2023–2025) seasai suvdilvuođanuppástusa vuoiggalašvuođa lágidemiin álbmotbargobájain ja áššedovdiseminárain hábmejuvvon dilálašvuođaoppalašvuođaid iešguđetge Suoma guovllus. Álbmotbargobájaide oassálaste iešguđetge Suoma guovllus báikkálaš olbmot, geain máŋgasa eallinbirrasii – lei dat dasto gávpogis dahje dálonguovllus – biraskriisa ja dan čoavdimii viggi doaimmat ledje jo váikkuhan. Ságastallamat speadjalaste iešguđetlágan healbama ja olggobealálašvuođa vásáhusaid gaskavuođas suvdilvuođadoaimmaiguin. Dat goittotge sisttisetdolle maid višuvnnaid boahtteáiggis, mas buresveadjima immateriála dahkkit, dego searvvušlašvuohta, doaibmivuohta ja nuppiid gudnejahttin, leat ráđđejeaddji ideálat. Dán buohkaide buorre boahttevuhtii viggamii gávdne máŋggaid konkrehtalaš vugiid.
Fidnu raporta Syrjivästä siirtymästä reiluun kestävyysmurrokseen (“Vealaheaddji sirdašuvvamis vuoiggalaš suvdilvuođanuppástussii”) ovdanbuktá riikkavuložiid dieđuide ja ovddit dutkandihtui vuođđuduvvi doaibmanevttohusaid suvdilvuođanuppástusa ovdánahtti doaimmaide sihke logi tesa vuoiggalaš suvdilvuođanuppástusa ollašuvvamii:
1. Vuoiggalaš suvdilvuođanuppástus fuomáša báikkálašvuođa Vuoiggalaš suvdilvuođanuppástus – hápmašuvvá máŋggain earálágan suvdilvuođadoaimmain, mat dovdájit, fuomášit ja árvvoštallet báikkálaš ravdaeavttuid, báikkálaš dieđu sihke sierra olmmošjoavkkuide, servošiidda ja ekosystemaide čuohcci ovdduid ja hehttehusaid.
2. Vuoiggalaš suvdilvuođanuppástus burgá siloid Suvdilvuođanuppástusas galgá dovdát sosiálalaš ja ekologalaš čuolmmaid oktii giessaseami sihke viggat aktiivvalaččat burgit vuostálagaid ásaheami ja čatnat oktii siloide sirrejuvvon ságastallama ja mearrádusdahkama.
3. Vuoiggalaš suvdilvuođanuppástus vuođđuduvvá dutkandihtui Suvdilvuođanuppástusa ollašuhttimii dárbbašuvvon árvovuđot mearrádusaid galgá álot ákkastallat čađačuovgit dutkandieđuin.
4. Vuoiggalaš suvdilvuođanuppástus lea govttolaš Badjelmeare golaheami galgá geahpidit garrasit ja hálddašuvvon vugiin, vai resurssaid sáhttá juohkit vuoiggalaččat.
5. Vuoiggalaš suvdilvuođanuppástus guottáhallá Buvttadanvugiid já ealáhusstruktuvrra nuppástusain galgá sihkkarastit doarvái doarjaga daidda, geaidda nuppástusat čuhcet garrasamosat. Sierra dásiid mearrideaddjiid áddejumi dahkkon mearrádusaid váikkuhusain mearrádusdahkama olggobeallái báhcci guovlluide ja olbmuide galgá lasihit.
6. Vuoiggalaš suvdilvuođanuppástus gáibida vuoiggalaš energiijabuvttadeami Energiijapolitihkalaš árvoságastallama galgá geavvat váldegottálaš ja guvllolaš dásis: ođasmuvvi energiijabuvttadeami lasiheapmi dálá golahandási bajásdoallamii ja eará luonddugeavaheami (maid sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusaid) saji váldi energiijabuvttadeami sajušteapmi eai doarjjo vuoiggalaš suvdilvuođanuppástusa.
7. Vuoiggalaš suvdilvuođanuppástusa galgá olahit Suvdilis válljejumit ja dálá suvdilut eallindábiid oččodeami galgá dahkat vejolažžan ja doarvái álkin buot riikkavuložiidda beroškeahttá sin sosioekonomalaš sajádagas, doaibmannávccain dahje eanandieđalaš sajis.
8. Vuoiggalaš suvdilvuođanuppástus gáibida osolašvuođa Suvdilvuhtii laktáseaddji osolašvuođa galgá doarjut nannemiin dáláš ja ovddidemiin ođđa gullan- ja osolašvuođameannudemiid sihke sihkkarastimiin suvdilvuođanuppástusa doarju oainnuid ja álgagiid ovdáneami mearrádusdahkamii.
9. Vuoiggalaš suvdilvuođanuppástus hukse šaldiid Luohtehahtti dihtui dorvvasteaddji ja albma dialogii ja gaskasaš gudnejahttimii vuođđuduvvi gávnnadeamit sierra láhkái jurddašeaddji ja sierra duogážiin boahtti olbmuid gaskkas lasihit earáláganvuođa badjel olli áddejumi, mii lea vealtameahttun vuoiggalaš suvdilvuođanuppástusa ollašuvvamii.
10. Vuoiggalaš suvdilvuođanuppástus dovdá luonddu máŋggaárvosašvuođa Vásihuvvon birasmorraša sihke luonddu máŋggalágan mearkkašumiid ja árvvuid dovdán ja fuomášeapmi mearrádusdahkamis geahpidit eahpevuoiggalašvuođa vásáhusaid.
ANNA MUSTONEN, EMMI SALMIVUORI & TIIA-MARI TERVAHARJU
Govva: Tiia-Mari Tervaharju
Dieđadebáhtta vuođđuduvvá Suoma Kulturfoandda ruhtadan Argumenta-fidnu (Kestävyysmurroksen marginaalit) almmustahttin raportii: Mustonen, A., Salmivuori, E., Tervaharju, T-M., Armila, P., Häyrynen, S., Kallio, K-P., Kuusiola, T., Laihonen, M., Luhtavaara, A., Lyytimäki, J., Salonen, A. O., Vainikka, V. & Valkonen, J. (2025).
Syrjivästä siirtymästä reiluun kestävyysmurrokseen . Nuorta-Suoma universitehta.
Kommentárat Dieđadebáhttii bivdojuvvojedje máŋggain sierra bellodagaid riikkabeaiáirrasiin iešguđetge Suoma guovlluin.
Krista Mikkonen
Krista Mikkonen lea joensuulaš ruonáid riikkabeaiáirras ja Joensuu gávpotáirras, guhte doaimmai biras- ja dálkkádatministtarin jagiid 2019–2021.
Mearrádusdahkamis galgá ávkkástallat dieđu buorebut go dál
Mii golahit eananspáppa luondduriggodagaid johtilabbot go dat ođasmuvvet. Máilmmi badjelmeare golahanbeaivi lea dál juo suoidne-borgemánu molsašuvvamis. Min energiijavuogádat lea badjel čuođi jagi vuođđuduvvan fossiillalaš energiijii, mii lea šaddan ovddit jahkemiljovnnaid áigge. Daid geavaheapmi luoitá hirbmat stuorra meari čina áibmogeardái oanehis áiggis. Čuovvumušat leat buohkaid oaidnimis: dálkkádatkriisa ja luonddu geaffun. Lea čielggas, ahte ná ii sáhte joatkašuvvat. Suvdilvuođanuppástus lea vealtameahttun, min eallima galgá heivehit eananspáppa ásahan rámmaide.
Suvdilis ovdáneami vuogáiduvvan ollin adnojuvvo ekologalaš, sosiálalaš ja ekonomalaš suvdilvuohta, muhtumin báldii buktet maiddái kultuvrralaš suvdilvuođa. Muhtumin hállojuvvo oppalašsuvdilvuođas, mainna háliidit deattuhit buot sierra suvdilvuođaoliid dehálašvuođa. Galgá goittotge fuomášit, ahte sierra olit eai leat seammá láhkái mihtideamis. Ekologalaš suvdilvuohta lea buot daid vuođđun, go eallima guotti planehta haga olbmo eallin lea guhkes áigegaskkas veadjemeahttun. Dán dihte ekologalaš suvdilvuođa sihkkarastin galgá leat dat vuođđu, man ala hukset buot eará suvdilvuođa oliid.
Suvdilvuođanuppástus galgá juksat buot servvodaga osiid. Jođus leahkki energiijanuppástusa lassin dan galgá dahkat johtolagas, borramušvuogádagas, gávpogis ja ekonomiijas. Lea áddehahtti, ahte nuppástus nuppástuhttá dálá doaibmanvugiid. Unnibus galgá dahkat eambbo ja golaheami dási galgá dahkat govttolažžan. Ovdamearkka dihte jođus leahkki energiijanuppástus ii čoavdašuva nu, ahte molsut fossiillalaš energiija luoittekeahtes energiijii ja joatkut muđui nu mo ovdal. Fossiillalaš energiijas čuoldáseami lassin energiija galgá geavahit dálá dási ektui beaktilappot, seastevappot ja njuovžilappot. Dát ii leat vel siskkuštuvvon. Ollu hállet ođasmuvvi energiija lasihandárbbus, mii leage oalle stuoris. 2020-logus ođasmuvvi energiija meari galggašii lasihit golmmageardásažžan. Seammás energiijabeaktilvuođa ja seastima galgá lasihit guovttegeardásažžan, muhto dán bealis hállojuvvo viehka unnán.
Suvdilvuođanuppástus gáibida dieđu. Vaikko buohkat áddejit dieđu dehálašvuođa, nu dan goittotge hilgot dávjá mearrádusdahkamis. Dieđasearvvuš buvttada ollu geavahahtti duogášdieđu suvdilvuođanuppástusain sihke konkrehtalaš politihkkaávžžuhusaid daid ovddideami várás, muhto dát eai dávjá juvssa mearrideaddjiid. Ii leat maid eahpedábálaš, ahte dieđu eai hálit ávkkástallat dallege, go dat lea. Ovdamearkka dihte maŋimus áiggiid diehtovuđot mearrádusdahkama heajudeamis lea dálá ráđđehusa mearrádus heaittihit stáhtaráđi čielggadus- ja dutkandoaimmaid ovttadaga (VNTEAS), man bargun lei buvttadit dutkamuša ja analysa ráđđehussii mearrádusdahkama vuođđun. Ráđđehus lea maid muitalan ahte dat háliida heajudit dálkkádatpanela ja luonddupanela sajádaga. Dán dieđalaš ja sorjjasmeahttun áššedovdiorgánat leat vuođđuduvvon ráđđehusa ráđđeaddin, vai dat sáhtášii vuođđudit mearrádusaidis dihtui. Dál orru, ahte dieđus ii leat mearkkašupmi.
Dat, ahte mearrádusdahkama stivrejit dieđalaš dieđu sajis politihka intreassat, ii dieđudge leat miige ođđasiid. Ii leat eahpedábálaš datge, ahte dieđaservoša háliidivčče stivret politihkalaččat. Jurddan lea, ahte “heivvolaš dieđu” mielde livččii álki ákkastallat mearrádusa diehtuvuđohin. Mannan ráđđehusbajis eanan- ja meahccedoalloministeriija vuođđudii meahccebioekonomiija ideapanela, man bargun lea buvttadit dieđu vuvddiide guoskevaš politihkalaš mearrádusdahkama doarjjan. Sávaldahkan lei vissa, ahte dan buvttadan diehtu spiehkastivččii ollu dálkkádat- ja luonddupanela politihkkaávžžuhusain vuvddiid dehálaš rolla ektui luonddu máŋggahámátvuođa, čitnanjieluid ja čitnavuorkkáid nannemis. Ná ii goittotge lean, baicca buot golmma dieđapanela dieđut ledje viehka oktilaččat. Dás fuolakeahttá mearrádusat eai leat dahkkon doarvái.
Dieđu lassin lihkostuvvan suvdilvuođanuppástus gáibida olbmuid osolašvuođa. Váidalahtti dánge ektui duohtavuohta lea dávjá guhkkin eret ideálas. Oassálastin gáibida dieđu. Máŋgii mearrideaddjit guđđet muitalkeahttá mearrádusdahkama duogážis leahkki dieđu ja ákkastallamiid. Dalle olbmuide lea váttis áddet erenoamážit dakkár mearrádusaid, mat heajudit sin iežaset sajádaga. Juos olbmuide eai muital duogášdieđuid, mielde váldin lea dárbbašmeahttun. Dan sajis dalle, go sihkkarastit oasseváldiid diehtodási, riikkavuložiin oažžut bures vihkkehallon ja ákkastallon čoavddusevttohusaid. Ovdamearkka dihte birasministeriija lea ollašuhttan riikkavulošráđiid dálkkádatpolitihka válmmaštallama doarjjan. Oktan temán lea leamaš dálkkádatpolitihka vuoiggalašvuohta. Olbmot ledge gergosat addit iežaset ovdduin, go sii dihte ahte dat ovddida dálkkádatbarggu ja dat ollašuhttui vuoiggalaččat.
KRISTA MIKKONEN
Laura Meriluoto
Laura Meriluoto lea kuopiolaš vuosttas baji riikkabeaiáirras, Davvi-Savo guovlováldostivrra lahttu ja SDM. Son lea ovdal bargan sosiálasuorggi organisašuvdnabargin ja vudjon erenoamážit heajumusat birgejeaddji olbmuid sajádaga buorideapmái. Govva: Hanne Salonen.
Vuoiggalaš suvdilvuođanuppástus lea ekonomalaš gažaldat
Bargu vuoiggalaš suvdilvuođanuppástusa ollašuhttimii lea munne Gurutlihtu riikkabeaiáirrasin juohkebeaivválaš barggu guovddážis. Gurutlihttu lea modeardna ruksesruoná bellodat, mas servvodaga nuppástuhttin biraslaččat suvdilin dovdájuvvo min áiggi stuorámus hástalussan. Mii háliidit čoavdit dán hástalusa sosiálalaš vuoiggalašvuođa nannemiin. Servvodaga buot struktuvrraid galgá ođasmahttit čađat nu, ahte ekologalaš suvdilvuohta ovttastuvvá sosiálalaš suvdilvuhtii.
Ekologalaš sirdašuvvama galgá ollašuhttit nu, ahte dat ii dagat govttohis goluid unnán dahje gaskamearálaččat dinejeaddjiide eaige boahtoerohusat stuoru. Almmolaš válddis lea guovddáš rolla investeremiid láidemis buresveadjimii sihke ođđa buvttadanteknologiijaide ja dutkamuššii, mii buvttada ođđa, ruoná bargosajiid. Bargiid áigáboađu, ođđa bargosajiid ja vejolaš joatkka- ja ođđasitskuvlejumi galgá dáhkidit, ja fossiillalaš energiija divruma galgá kompenseret unnán dinejeaddjiide. Ođasmuvvi energiija ja suvdilis infra bajásceggema galgá doarjut almmolaš investeremiiguin ja nu, ahte das váldit vuhtii guvllolaš erohusaid ja báikkálaš dárbbuid. Ruoná sirdašuvvama dáfus guovddáš fidnut eai goassige oaččo dáhpáhuvvat nu ahte luondu dahje báikkálašservošat gillájit dain, ja dás doaibmi birashálddahusas ja lohpeproseassain lea guovddáš rolla. Nuoskkideaddji galgá álot máksit doaimmainis.
Gurutlihtus mii guottihit boahtojuohkomekanismma ráhkadeami čoggojuvvon birasvearuid máhcaheapmin olbmuide guovlo- ja sosiálapolitihkalaš ákkaid vuođul. Seammás galgá álggahit oppalaš vearuhusa ođasmahttima, mas vearuhusas dahkko albma láhkái birasstivrejeaddji ja golaheami olgguldas váikkuhusaid fuomášeaddji.
Buresveadjima galgá luvvet birrasa noađuheamis ja luondduriggodagaid geavaheamis. Dát gáibida stuorra ekonomiijajurddašeami nuppástusa. Ekonomiija sturroma agibeaivvi ii sáhte háhpohallat. Dan sajis galgá sirdašuvvat háhpohallat ekonomiija hápmemolsašuvvama dakkár ekonomiijan, mas buvttadeapmi ja golaheapmi leat suvdilis dásis ja čuvvot luonddu addin rámmaeavttuid. Maiddái dákkár ekonomiija sáhttá leat eallinfámolaš ja buvttadit buresveadjima. Dađe várás Suoma ealáhusráhkadusa galgá ođasmahttit. Buvttadeami galgá sirdit hálbbes ja ovttageardánis buktagiin alla joatkkagieđahallandási buktagiidda sihke vuosttas háve geavahuvvi ávdnasiid geavaheamis gierdogeavaekonomiija prinsihpaid guvlui. Dát gáibida vuot stáhta aktiivvalaš ja strategalaš industriijapolitihka. Jođu oasil boahttevuođa ekonomiija galgá vuođđuduvvat ruovttueatnanlašvuhtii sihke buot ovddimusat bálvalusaid ja vásáhusaid golaheapmái, go dain lea mearkkašahtti unnit čitnaluodda. Mii galgat heaittihit luondduriggodagaid badjelmeare golaheami ja sirdašuvvat ekonomiijii, mii nagoda buvttadit buresveadjima ekonomiijastuorrumis beroškeahttá ja mii gierdá bures maid kriisadiliid.
Badjelmeare golaheami mearri ja seammás ekologalaš kriissa dagahan riskkat juohkásit servvodagas jáválašvuođa mielde. Riskkat juohkásit goittotge erenoamáš eahpevuoiggalaččat nu, ahte buot hearkkimusat daidda leat juo válmmašin buot heajumus sajádagas leahkki olbmot. Gurutlihtus mii háliidit fuolahit das, ahte ekologalaš sirdašuvvamis doarjut heajos sajádagas orru olbmuid sihke fuolahit barggu ja áigáboađu dáhkideamis buohkaide. Eanemusat dinejeaddjiide čoggojeaddji jáválašvuođa galgá sáhttit ávkkástallat servvodatlaš investeremin ekologalaš sirdašuvvama ollašuhttimii.
Luonddu suodjaleami ja vuoigatvuođaid oli galgá maid viiddidit. Buot ealliit buresveadjin ja ealánšlájaid máŋggahámatvuohta leat mu bellodahkii guovddáš árvvut. Eará šlájain lea maid vuoigatvuohta eallit ovttas minguin min oktasaš planehtas.
LAURA MERILUOTO
Takaisin ylös ↑
S uvdilis ovdáneamis leat hállan jo máŋggalogi jagi, ja dálkkádatdoaimmat leat lassánan máŋgga láhkái. Goittotge máŋgasat miehtá Suoma vásihit, ahte sosiálalaš ja ekologalaš suvdilvuođa doaimmat eai jođe giehtalagaid. Oanehisáigge geahčastagain ollašuhtton ruoná sirdašuvvama doaimmat sáhttetge daid ulbmila vuostá lasihit sierraárvosašvuođa ja čiekŋudit polarisašuvnna iešguđetge sosiálalaš joavkkuid sihke dálonguovllu ja gávpoga gaskkas. Vuoiggalaš suvdilvuođanuppástusges burgá servvodatlaš marginálaid, ovddida ovttaveardásašvuođa ja lágida vuođu sihke árvvuid ja doaimmaid čiekŋalis nuppástussii oppalašsuvdilvuođa guvlui. Dákkár nuppástus ii goittotge šatta iešalddis.
Suvdilvuođanuppástus mearkkaša servvodaga struktuvrraid viiddis systemalaš nuppástusa, mainna láhčit ovdehusaid suvdilut boahtteáigái. Suvdilvuođanuppástusa lihkostuvvan goittotge gáibida ekologalaš ja sosiálalaš suvdilvuođa nana čanastagaid dovdáma, marginaliserema ja olggobealálašvuođa riskkaid minimiserema sihke servvodaga sektoriid ja hálddahussurggiid rasttildeaddji luondduriggodat- ja sosiálapolitihka, mas gullo maid riikkavuložiid jietna.
Buorre eallin luonddu guoddinnávccaid rámmaid siste
Dálkkádatnuppástusa lágan kriissaid ovddas viiddis servvodatlaš nuppástusaid ii sáhte garvit. Nuppástusdeatta čuohcá servvodatlaš struktuvrraide, muhto maid min jurddašeapmái – árvvuide ja vuođđovuordámušaide das, maid mii áddet ahte buorre eallin sisttisdoallá. Árvvuid ja doaladumiid nuppástus sáhttá riegádahttit ođđalágan dáhttodili suvdilut eallindábiid oččodeapmái. Dán lágán dáhttodilis muitalit jo ođđa dálkkádat- ja luonddubaromehterat, maid mielde ain eanet suopmelaččat leat nuppástuhttán eallindábiideaset, nu mo iežaset johtima, boradeami, ássama ja golaheami dálkkádatsivaid geažil.
Servvodatlaš nuppástusas lea goittotge dehálaš fuolahit das, ahte dát válljejumit dahkkojuvvojit buohkaide juvssahahttin ovdamearkka dihte sosioekonomalaš sajádagas dahje ássanbáikkis fuolakeahttá. Dáid struktuvrraid galgá ovddidit guhkes áigegaskkas nu, ahte buresveadjin ii čuozahuvvo ovttaskas olmmošjoavkkuide oaffaruššamiin eará olbmuid buori eallima ovdehusaid ollašuvvama.
Dálkkádatnuppástusa mielde nu ekologalaš go sosiálalaš riskkatge čoggodit eahpedássidit daidda, geain leat heajumus ovdehusat ráhkkanit nuppástusaide ja ceavzit dain. Ekologalaš ja sosiálalaš váttisvuođaid oktii giessaseami leage dehálaš dovdát, go ráhkadit sirdašuvvanpolitihka lávkemearkkaid, mat dahket vejolažžan ahte sosiálalaš vuoiggalašvuohta ollašuvvá stuorra birasdoaimmaid čađa. Buorre suvdilvuođanuppástusa ovddideaddji doaimmaid vuoiggalašvuođa mihttár leage dat, mo plánejuvvon doaimmat váikkuhit servvodaga rašes dilis leahkki servošiidda ja ravdaguovlluide. Oasehisvuođa ja olggobealálašvuođa vásáhusaid lassáneapmi ovttas birrasa guoddinnávccaid hedjonemiin rahpá guraid nu riikkavuložiid ja mearrideaddjiid gaskii go maid báikkálašservošiid siskkobeallái.
Lihkostuvvan suvdilvuođanuppástusa vehkiin sáhttit hukset vuoiggalaš servvodaga, man válddálaš lahttuvuohta lea juvssahahtti, oppalaš ja mearkkašeaddji ja mas buori eallima ovdehusat leat dorvvastuvvon ain eambbosiidda.
Eallinfámolaš luondu láhčá vuođu buot olbmo doaimmaide
Váikko min eallindábiin ja aktiivvalašvuođas lea mearkkašupmi dálkkádatnuppástusa ja šládjajávkku caggamis, lea dehálaš dovddastit dáid albmanusaid servvodatstruktuvrralaš hástalussan, maidda galgá vástidit vuosttamužžan servvodatstruktuvrraid nuppástuhttimiin. Hohpolaš fossiilaekonomiijas luohpan lea garvemeahttun ekonomiija struktuvranuppástusas dálkkádatnuppástusa duostuma oassin. Ruoná sirdašuvvan gáibida goittotge ain intensiivvalut luondduriggodagaid geavaheami, go gilvvohallan kritihkalaš ávdnasiin jođálmuvvá.
Luondduriggodagaid geavaheapmái laktáseaddji riskkat čuhcet sihke ekosystemiidda ja daid máŋggahámatvuhtii ja maid báikkálaš ássiid eallimii ja ealáhusaide guovlluin, gos ávkkástallan láhkái luondduriggodagat gávdnojit. Suomas áigeguovdilis ovdamearka dás lea birasčuolmmaidge dáfus rašes sajádagas leahkki sámeálbmot, masa čuhcet ruoná sirdašuvvama mielde ođđa olmmošvuoigatvuođaáittagat. Suvdilvuođanuppástusa galgá ollašuhttit birasvuoiggalašvuođa prinsihpaid mieldásaččat dovdámiin ruoná sirdašuvvama fidnuin báikkálaš erenoamáš iešvuođaid, intreassaid ja vuoigatvuođaid sihke sihkkarastimiin báikkálaš ássiid osolašvuođa ja dan, ahte sii šaddet gullut.
Juos sirdašuvvama duogášvuordámuššan lea joatkašuvvi oppalašgolaheami ja ekonomiija stuorrun, sirdašuvvan jorggiha iežas mávssolaš mihttomeriid vuostá ja dahká suvdilvuođapolitihkalaš doaimmaid oktageardánis dálá vuogádaga ruonán málemin. Dálá áigái čadnon jurddašeami galgá nagodit rasttildit, vai dálkkádatkriisii sáhttit vástidit guhkes áigegaskkas ja ovttaveardásaš, suvdilis buresveadjima ovddidemiin.
Barggu nuppástus
Viiddis suvdilvuođanuppástus dihtto maid bargo- ja ealáhuseallima nuppástupmin. Máŋggat bargoeallima struktuvrrat servvodagas dagahit marginalisašuvnna čuozahemiin eahperealisttalaš gáibádusaid bargiide ja steŋgemiin olggos servvodaga válddálaš lahttuvuođas daid, geat eai deavdde dáid gáibádusaid mannu sivas.
Go ealáhusstruktuvra nuppástuvvá, dat guovllut, mat leat dán rádjái leamaš sorjavaččat fossiilaenergiijas, dárbbašit doarjaga ealáhuseallima máŋggabealálažžan dahkamis. Suvdilvuođanuppástus sáhttá maid láhčit vejolašvuođaid barggu iežas ođđasitorganiseremii ja veahkehit dovdát máŋggabealálappot iešguđetlágan doaibmivuođaid, návccalašvuođaid ja aktiivvalašvuođa, mat eai leat ruossalas luonddu guoddinnávccaiguin. Dálá gilvvohallannákcaservvodaga sajis barggu suvdilvuođanuppástusa mielde deattuhuvvojit sosiálalaš kohešuvnna, osolašvuođa sihke divššu máŋggat hámit.
10 tesa vuoiggalašvuhtii
Guovddáš suvdilvuođanuppástusa ollašuvvama ovdehus lea máŋggakriissa viiddisvuođa áddema lassin siloide sirrejuvvon mearrádusdahkama ja hálddašeami burgin. Ságastallan suvdilvuođanuppástusas lea juohkásan garrasit iežaset, nuppiineaset sierranas sektoriidda, mat sirrejit nuppiineaset nu suvdilvuođa sierra oliid go mearrádusdahkama ja olbmuid árgaduođalašvuođa.
Kestävyysmurroksen marginaalit (“Suvdilvuođanuppástusa marginálat”) –fidnu (2023–2025) seasai suvdilvuođanuppástusa vuoiggalašvuođa lágidemiin álbmotbargobájain ja áššedovdiseminárain hábmejuvvon dilálašvuođaoppalašvuođaid iešguđetge Suoma guovllus. Álbmotbargobájaide oassálaste iešguđetge Suoma guovllus báikkálaš olbmot, geain máŋgasa eallinbirrasii – lei dat dasto gávpogis dahje dálonguovllus – biraskriisa ja dan čoavdimii viggi doaimmat ledje jo váikkuhan. Ságastallamat speadjalaste iešguđetlágan healbama ja olggobealálašvuođa vásáhusaid gaskavuođas suvdilvuođadoaimmaiguin. Dat goittotge sisttisetdolle maid višuvnnaid boahtteáiggis, mas buresveadjima immateriála dahkkit, dego searvvušlašvuohta, doaibmivuohta ja nuppiid gudnejahttin, leat ráđđejeaddji ideálat. Dán buohkaide buorre boahttevuhtii viggamii gávdne máŋggaid konkrehtalaš vugiid.
Fidnu raporta Syrjivästä siirtymästä reiluun kestävyysmurrokseen (“Vealaheaddji sirdašuvvamis vuoiggalaš suvdilvuođanuppástussii”) ovdanbuktá riikkavuložiid dieđuide ja ovddit dutkandihtui vuođđuduvvi doaibmanevttohusaid suvdilvuođanuppástusa ovdánahtti doaimmaide sihke logi tesa vuoiggalaš suvdilvuođanuppástusa ollašuvvamii:
1. Vuoiggalaš suvdilvuođanuppástus fuomáša báikkálašvuođa
Vuoiggalaš suvdilvuođanuppástus – hápmašuvvá máŋggain earálágan suvdilvuođadoaimmain, mat dovdájit, fuomášit ja árvvoštallet báikkálaš ravdaeavttuid, báikkálaš dieđu sihke sierra olmmošjoavkkuide, servošiidda ja ekosystemaide čuohcci ovdduid ja hehttehusaid.
2. Vuoiggalaš suvdilvuođanuppástus burgá siloid
Suvdilvuođanuppástusas galgá dovdát sosiálalaš ja ekologalaš čuolmmaid oktii giessaseami sihke viggat aktiivvalaččat burgit vuostálagaid ásaheami ja čatnat oktii siloide sirrejuvvon ságastallama ja mearrádusdahkama.
3. Vuoiggalaš suvdilvuođanuppástus vuođđuduvvá dutkandihtui
Suvdilvuođanuppástusa ollašuhttimii dárbbašuvvon árvovuđot mearrádusaid galgá álot ákkastallat čađačuovgit dutkandieđuin.
4. Vuoiggalaš suvdilvuođanuppástus lea govttolaš
Badjelmeare golaheami galgá geahpidit garrasit ja hálddašuvvon vugiin, vai resurssaid sáhttá juohkit vuoiggalaččat.
5. Vuoiggalaš suvdilvuođanuppástus guottáhallá
Buvttadanvugiid já ealáhusstruktuvrra nuppástusain galgá sihkkarastit doarvái doarjaga daidda, geaidda nuppástusat čuhcet garrasamosat. Sierra dásiid mearrideaddjiid áddejumi dahkkon mearrádusaid váikkuhusain mearrádusdahkama olggobeallái báhcci guovlluide ja olbmuide galgá lasihit.
6. Vuoiggalaš suvdilvuođanuppástus gáibida vuoiggalaš energiijabuvttadeami
Energiijapolitihkalaš árvoságastallama galgá geavvat váldegottálaš ja guvllolaš dásis: ođasmuvvi energiijabuvttadeami lasiheapmi dálá golahandási bajásdoallamii ja eará luonddugeavaheami (maid sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusaid) saji váldi energiijabuvttadeami sajušteapmi eai doarjjo vuoiggalaš suvdilvuođanuppástusa.
7. Vuoiggalaš suvdilvuođanuppástusa galgá olahit
Suvdilis válljejumit ja dálá suvdilut eallindábiid oččodeami galgá dahkat vejolažžan ja doarvái álkin buot riikkavuložiidda beroškeahttá sin sosioekonomalaš sajádagas, doaibmannávccain dahje eanandieđalaš sajis.
8. Vuoiggalaš suvdilvuođanuppástus gáibida osolašvuođa
Suvdilvuhtii laktáseaddji osolašvuođa galgá doarjut nannemiin dáláš ja ovddidemiin ođđa gullan- ja osolašvuođameannudemiid sihke sihkkarastimiin suvdilvuođanuppástusa doarju oainnuid ja álgagiid ovdáneami mearrádusdahkamii.
9. Vuoiggalaš suvdilvuođanuppástus hukse šaldiid
Luohtehahtti dihtui dorvvasteaddji ja albma dialogii ja gaskasaš gudnejahttimii vuođđuduvvi gávnnadeamit sierra láhkái jurddašeaddji ja sierra duogážiin boahtti olbmuid gaskkas lasihit earáláganvuođa badjel olli áddejumi, mii lea vealtameahttun vuoiggalaš suvdilvuođanuppástusa ollašuvvamii.
10. Vuoiggalaš suvdilvuođanuppástus dovdá luonddu máŋggaárvosašvuođa
Vásihuvvon birasmorraša sihke luonddu máŋggalágan mearkkašumiid ja árvvuid dovdán ja fuomášeapmi mearrádusdahkamis geahpidit eahpevuoiggalašvuođa vásáhusaid.
ANNA MUSTONEN, EMMI SALMIVUORI & TIIA-MARI TERVAHARJU
Kommentárat Dieđadebáhttii bivdojuvvojedje máŋggain sierra bellodagaid riikkabeaiáirrasiin iešguđetge Suoma guovlluin.
Anna Mustonen
Anna Mustonen lea biraspolitihka nákkosgirjedutki Nuorta-Suoma universitehtas Historjá- ja eanandiehtagiid lágádusas. Anna doaibma maiddái fidnojođiheaddjin Kestävyysmurroksen marginaalit -fidnus.
Emmi Salmivuori
Emmi Salmivuori doaibmá nákkosgirjedutkin Historjá- ja eanandiehtagiid lágádusas Nuorta-Suoma universitehtas Kone foandda ruhtademiin. Emmi lea maid Kestävyysmurroksen marginaalit -fidnus fidnokoordináhtorin.
Tiia-Mari Tervaharju
Tiia-Mari Tervaharju lea bajásgeassindiehtagiid magisttar ja prošeaktadutki Nuorta-Suoma universitehtas. Tiia-Mari doaibmá kommuniserenbargguin ja fidnokoordináhtora sadjásažžan Kestävyysmurroksen marginaalit -fidnus.
KOMMEanttat:
Krista Mikkonen
Krista Mikkonen lea joensuulaš ruonáid riikkabeaiáirras ja Joensuu gávpotáirras, guhte doaimmai biras- ja dálkkádatministtarin jagiid 2019–2021.
Mearrádusdahkamis galgá ávkkástallat dieđu buorebut go dál
Mii golahit eananspáppa luondduriggodagaid johtilabbot go dat ođasmuvvet. Máilmmi badjelmeare golahanbeaivi lea dál juo suoidne-borgemánu molsašuvvamis. Min energiijavuogádat lea badjel čuođi jagi vuođđuduvvan fossiillalaš energiijii, mii lea šaddan ovddit jahkemiljovnnaid áigge. Daid geavaheapmi luoitá hirbmat stuorra meari čina áibmogeardái oanehis áiggis. Čuovvumušat leat buohkaid oaidnimis: dálkkádatkriisa ja luonddu geaffun. Lea čielggas, ahte ná ii sáhte joatkašuvvat. Suvdilvuođanuppástus lea vealtameahttun, min eallima galgá heivehit eananspáppa ásahan rámmaide.
Suvdilis ovdáneami vuogáiduvvan ollin adnojuvvo ekologalaš, sosiálalaš ja ekonomalaš suvdilvuohta, muhtumin báldii buktet maiddái kultuvrralaš suvdilvuođa. Muhtumin hállojuvvo oppalašsuvdilvuođas, mainna háliidit deattuhit buot sierra suvdilvuođaoliid dehálašvuođa. Galgá goittotge fuomášit, ahte sierra olit eai leat seammá láhkái mihtideamis. Ekologalaš suvdilvuohta lea buot daid vuođđun, go eallima guotti planehta haga olbmo eallin lea guhkes áigegaskkas veadjemeahttun. Dán dihte ekologalaš suvdilvuođa sihkkarastin galgá leat dat vuođđu, man ala hukset buot eará suvdilvuođa oliid.
Suvdilvuođanuppástus galgá juksat buot servvodaga osiid. Jođus leahkki energiijanuppástusa lassin dan galgá dahkat johtolagas, borramušvuogádagas, gávpogis ja ekonomiijas. Lea áddehahtti, ahte nuppástus nuppástuhttá dálá doaibmanvugiid. Unnibus galgá dahkat eambbo ja golaheami dási galgá dahkat govttolažžan. Ovdamearkka dihte jođus leahkki energiijanuppástus ii čoavdašuva nu, ahte molsut fossiillalaš energiija luoittekeahtes energiijii ja joatkut muđui nu mo ovdal. Fossiillalaš energiijas čuoldáseami lassin energiija galgá geavahit dálá dási ektui beaktilappot, seastevappot ja njuovžilappot. Dát ii leat vel siskkuštuvvon. Ollu hállet ođasmuvvi energiija lasihandárbbus, mii leage oalle stuoris. 2020-logus ođasmuvvi energiija meari galggašii lasihit golmmageardásažžan. Seammás energiijabeaktilvuođa ja seastima galgá lasihit guovttegeardásažžan, muhto dán bealis hállojuvvo viehka unnán.
Suvdilvuođanuppástus gáibida dieđu. Vaikko buohkat áddejit dieđu dehálašvuođa, nu dan goittotge hilgot dávjá mearrádusdahkamis. Dieđasearvvuš buvttada ollu geavahahtti duogášdieđu suvdilvuođanuppástusain sihke konkrehtalaš politihkkaávžžuhusaid daid ovddideami várás, muhto dát eai dávjá juvssa mearrideaddjiid. Ii leat maid eahpedábálaš, ahte dieđu eai hálit ávkkástallat dallege, go dat lea. Ovdamearkka dihte maŋimus áiggiid diehtovuđot mearrádusdahkama heajudeamis lea dálá ráđđehusa mearrádus heaittihit stáhtaráđi čielggadus- ja dutkandoaimmaid ovttadaga (VNTEAS), man bargun lei buvttadit dutkamuša ja analysa ráđđehussii mearrádusdahkama vuođđun. Ráđđehus lea maid muitalan ahte dat háliida heajudit dálkkádatpanela ja luonddupanela sajádaga. Dán dieđalaš ja sorjjasmeahttun áššedovdiorgánat leat vuođđuduvvon ráđđehusa ráđđeaddin, vai dat sáhtášii vuođđudit mearrádusaidis dihtui. Dál orru, ahte dieđus ii leat mearkkašupmi.
Dat, ahte mearrádusdahkama stivrejit dieđalaš dieđu sajis politihka intreassat, ii dieđudge leat miige ođđasiid. Ii leat eahpedábálaš datge, ahte dieđaservoša háliidivčče stivret politihkalaččat. Jurddan lea, ahte “heivvolaš dieđu” mielde livččii álki ákkastallat mearrádusa diehtuvuđohin. Mannan ráđđehusbajis eanan- ja meahccedoalloministeriija vuođđudii meahccebioekonomiija ideapanela, man bargun lea buvttadit dieđu vuvddiide guoskevaš politihkalaš mearrádusdahkama doarjjan. Sávaldahkan lei vissa, ahte dan buvttadan diehtu spiehkastivččii ollu dálkkádat- ja luonddupanela politihkkaávžžuhusain vuvddiid dehálaš rolla ektui luonddu máŋggahámátvuođa, čitnanjieluid ja čitnavuorkkáid nannemis. Ná ii goittotge lean, baicca buot golmma dieđapanela dieđut ledje viehka oktilaččat. Dás fuolakeahttá mearrádusat eai leat dahkkon doarvái.
Dieđu lassin lihkostuvvan suvdilvuođanuppástus gáibida olbmuid osolašvuođa. Váidalahtti dánge ektui duohtavuohta lea dávjá guhkkin eret ideálas. Oassálastin gáibida dieđu. Máŋgii mearrideaddjit guđđet muitalkeahttá mearrádusdahkama duogážis leahkki dieđu ja ákkastallamiid. Dalle olbmuide lea váttis áddet erenoamážit dakkár mearrádusaid, mat heajudit sin iežaset sajádaga. Juos olbmuide eai muital duogášdieđuid, mielde váldin lea dárbbašmeahttun. Dan sajis dalle, go sihkkarastit oasseváldiid diehtodási, riikkavuložiin oažžut bures vihkkehallon ja ákkastallon čoavddusevttohusaid. Ovdamearkka dihte birasministeriija lea ollašuhttan riikkavulošráđiid dálkkádatpolitihka válmmaštallama doarjjan. Oktan temán lea leamaš dálkkádatpolitihka vuoiggalašvuohta. Olbmot ledge gergosat addit iežaset ovdduin, go sii dihte ahte dat ovddida dálkkádatbarggu ja dat ollašuhttui vuoiggalaččat.
KRISTA MIKKONEN
Laura Meriluoto
Laura Meriluoto lea kuopiolaš vuosttas baji riikkabeaiáirras, Davvi-Savo guovlováldostivrra lahttu ja SDM. Son lea ovdal bargan sosiálasuorggi organisašuvdnabargin ja vudjon erenoamážit heajumusat birgejeaddji olbmuid sajádaga buorideapmái. Govva: Hanne Salonen.
Vuoiggalaš suvdilvuođanuppástus lea ekonomalaš gažaldat
Bargu vuoiggalaš suvdilvuođanuppástusa ollašuhttimii lea munne Gurutlihtu riikkabeaiáirrasin juohkebeaivválaš barggu guovddážis. Gurutlihttu lea modeardna ruksesruoná bellodat, mas servvodaga nuppástuhttin biraslaččat suvdilin dovdájuvvo min áiggi stuorámus hástalussan. Mii háliidit čoavdit dán hástalusa sosiálalaš vuoiggalašvuođa nannemiin. Servvodaga buot struktuvrraid galgá ođasmahttit čađat nu, ahte ekologalaš suvdilvuohta ovttastuvvá sosiálalaš suvdilvuhtii.
Ekologalaš sirdašuvvama galgá ollašuhttit nu, ahte dat ii dagat govttohis goluid unnán dahje gaskamearálaččat dinejeaddjiide eaige boahtoerohusat stuoru. Almmolaš válddis lea guovddáš rolla investeremiid láidemis buresveadjimii sihke ođđa buvttadanteknologiijaide ja dutkamuššii, mii buvttada ođđa, ruoná bargosajiid. Bargiid áigáboađu, ođđa bargosajiid ja vejolaš joatkka- ja ođđasitskuvlejumi galgá dáhkidit, ja fossiillalaš energiija divruma galgá kompenseret unnán dinejeaddjiide. Ođasmuvvi energiija ja suvdilis infra bajásceggema galgá doarjut almmolaš investeremiiguin ja nu, ahte das váldit vuhtii guvllolaš erohusaid ja báikkálaš dárbbuid. Ruoná sirdašuvvama dáfus guovddáš fidnut eai goassige oaččo dáhpáhuvvat nu ahte luondu dahje báikkálašservošat gillájit dain, ja dás doaibmi birashálddahusas ja lohpeproseassain lea guovddáš rolla. Nuoskkideaddji galgá álot máksit doaimmainis.
Gurutlihtus mii guottihit boahtojuohkomekanismma ráhkadeami čoggojuvvon birasvearuid máhcaheapmin olbmuide guovlo- ja sosiálapolitihkalaš ákkaid vuođul. Seammás galgá álggahit oppalaš vearuhusa ođasmahttima, mas vearuhusas dahkko albma láhkái birasstivrejeaddji ja golaheami olgguldas váikkuhusaid fuomášeaddji.
Buresveadjima galgá luvvet birrasa noađuheamis ja luondduriggodagaid geavaheamis. Dát gáibida stuorra ekonomiijajurddašeami nuppástusa. Ekonomiija sturroma agibeaivvi ii sáhte háhpohallat. Dan sajis galgá sirdašuvvat háhpohallat ekonomiija hápmemolsašuvvama dakkár ekonomiijan, mas buvttadeapmi ja golaheapmi leat suvdilis dásis ja čuvvot luonddu addin rámmaeavttuid. Maiddái dákkár ekonomiija sáhttá leat eallinfámolaš ja buvttadit buresveadjima. Dađe várás Suoma ealáhusráhkadusa galgá ođasmahttit. Buvttadeami galgá sirdit hálbbes ja ovttageardánis buktagiin alla joatkkagieđahallandási buktagiidda sihke vuosttas háve geavahuvvi ávdnasiid geavaheamis gierdogeavaekonomiija prinsihpaid guvlui. Dát gáibida vuot stáhta aktiivvalaš ja strategalaš industriijapolitihka. Jođu oasil boahttevuođa ekonomiija galgá vuođđuduvvat ruovttueatnanlašvuhtii sihke buot ovddimusat bálvalusaid ja vásáhusaid golaheapmái, go dain lea mearkkašahtti unnit čitnaluodda. Mii galgat heaittihit luondduriggodagaid badjelmeare golaheami ja sirdašuvvat ekonomiijii, mii nagoda buvttadit buresveadjima ekonomiijastuorrumis beroškeahttá ja mii gierdá bures maid kriisadiliid.
Badjelmeare golaheami mearri ja seammás ekologalaš kriissa dagahan riskkat juohkásit servvodagas jáválašvuođa mielde. Riskkat juohkásit goittotge erenoamáš eahpevuoiggalaččat nu, ahte buot hearkkimusat daidda leat juo válmmašin buot heajumus sajádagas leahkki olbmot. Gurutlihtus mii háliidit fuolahit das, ahte ekologalaš sirdašuvvamis doarjut heajos sajádagas orru olbmuid sihke fuolahit barggu ja áigáboađu dáhkideamis buohkaide. Eanemusat dinejeaddjiide čoggojeaddji jáválašvuođa galgá sáhttit ávkkástallat servvodatlaš investeremin ekologalaš sirdašuvvama ollašuhttimii.
Luonddu suodjaleami ja vuoigatvuođaid oli galgá maid viiddidit. Buot ealliit buresveadjin ja ealánšlájaid máŋggahámatvuohta leat mu bellodahkii guovddáš árvvut. Eará šlájain lea maid vuoigatvuohta eallit ovttas minguin min oktasaš planehtas.
LAURA MERILUOTO