Uusimmat artikkelit
Koulujen tuotava lapsille luontokokemuksia – kaikilla on oikeus päästä luontoon
Mahdollisuuksia luontosuhteen luomiseen kokemuksen kautta tulisi tuoda vahvemmin mukaan perusopetukseen, kirjoittaa luokanopettajaopiskelija Noora Björn.
Luontosuhteen rakentaminen on yksilön vastuulla – yhteiskuntapolitiikalla luodaan mahdollisuuksia
Yhteiskuntamaantieteen opiskelijan Riina Mäkisen tekstissä pohditaan, kenen vastuulla yksilön luontosuhteen kehittäminen on.
Meneekö metsään? – Henkilökohtainen ja poliittinen metsäsuhde
Luokanopettajaopiskelijan Santeri Lampon tekstissä tarkastellaan suomalaisten monisyistä metsäsuhdetta ja pohditaan, miten se heijastelee laajempaa yhteiskunnallista ympäristökeskustelua.
Shame and Guilt in Flight Shame
On the time of environmental awareness, people are becoming not only more conscious but also ashamed of flying. What flight shame might help us to understand?
Sanoista tekoihin – tieto ja tunteet ilmastonmuutoskeskustelussa
Kumpi painaa yhteiskunnallisessa keskustelussa enemmän, tiedepohjainen viestintä vai tunteisiin perustuva aktivismi? Lehtiniemi avaa tekstissään ilmastonmuutosta koskevan keskustelun kaksinaisuutta.
Lasten alueelliset mielikuvat ja identiteetit muutoksessa Suomen ja Venäjän raja-alueella
Suomalais- ja venäläislaisten mielikuvakartoilla valtioiden rajan tärkein tehtävä oli toimia jakajana kahden erilaisen tilan välillä.
Seeing the Anthropocene
Master’s student of Environmental Change and Global Sustainability discusses different perspectives on Anthropocene in his review of the documentary “Anthropocene: The Human Epoch”.
Ruokapolitiikka etsii linjaansa – kestävän syömisen ohjeistus puuttuu
Suomalaisen ruokapolitiikan kaksi kärkeä – tuottavuuden lisääminen ja kestävyys – ovat hankalasti yhteen sovitettavissa. Vastuu kestävästä syömisestä sälytetään kuluttajan harteille, tarjoamatta kuitenkaan selkeitä suosituksia valintojen tueksi, arvioivat Minna Santaoja ja Mikko Jauho.
Mitä kyselytutkimukset paljastavat kasvisruokavalioiden suosiosta Suomessa?
Katsauksessa tarkastellaan, kuinka kasvisruokavalioiden suosio on muuttunut Suomessa vuosina 1997-2018. Kyselytutkimusten perusteella kasvissyöjien määrä laski 200-luvun alussa, mutta lähti jälleen nousuun vuoden 2014 jälkeen.
