Kriittinen tila

Moninaisia näkökulmia kaupunkimatkailun kehittämiseen – oululaista dialogia paikallisuuden ja matkailun yhteiselosta

Oulun kaupungin Kuntalaislähtöinen kaupunkikehittäminen -hanke järjesti keväällä 2018 Master Class -luentosarjaa, jossa tarkoituksena oli ottaa haltuun kaupunkikehittämiseen liittyviä teemoja yhdessä keskustellen. Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran kanssa nostimme matkailun kehittämisen yhdeksi Master Class -tilaisuuden puheenaiheeksi. Tapahtuman tavoitteena oli laajentaa matkailun kehittämisen talouskasvukeskeistä puhetapaa hyödyntäen matkailumaantieteen tutkimuksen näkökulmia. Näin pyrimme luomaan tilaa dialogille, jossa pohdittaisiin matkailun mahdollisuuksia paikalliskulttuurin ja kaupunkikehityksen edistäjänä, oululaisen arjen näkökulmasta. Kaikille avoimessa tilaisuudessa parisenkymmentä Oulun matkailusta kiinnostunutta kuntalaista, kaupunkikehittäjää, matkailutoimijaa ja tutkijaa keskustelivat matkailun ja paikallisuuden yhteiselosta kaupungissa. Master Class -mallin mukaisesti tapahtuma alkoi lyhyellä luennolla, jonka jälkeen syvennyttiin keskustelemaan aiheesta.

Matkailukehittämisen retoriikassa korostuvat usein kasvuluvut, yöpymistilastot sekä matkailun avulla tavoiteltavien talousvaikutusten kuten työpaikkojen merkitys. Tilastojen avulla perustellaan matkailun hyötyjä ja asetetaan uusia kasvutavoitteita. Strategisissa matkailun kehittämishankkeissa näkökulma on usein suppea ja asiakaslähtöinen. Kriittisen matkailumaantieteen otteet puolestaan haastavat totutun näkökulman (matkailu)talouden kasvusta lähtökohtaisesti hyvänä ja hyvinvointia tuottavana. Myönteisiksi koettujen muutosten mukana syntyy myös kielteisiä vaikutuksia matkailuelinkeinon hyödyntäessä ja näin myös muuttaessa matkakohteen luonnonympäristöä tai kaupunkitilaa, eli paikallisten asuinympäristöä. Kaupungit ovat talous- ja elinkeinoelämän lisäksi elämisen ja asumisen arkisia ympäristöjä. Matkailua tulisi siis ajatella sosiaalisena toimintana taloudellisen elinkeinonäkökulman lisäksi.

Mitä on matkailu kasvulukujen, yöpymistilastojen ja strategisten matkailun kehittämishankkeiden takana? Miltä matkailu näyttää ruohonjuuritasolla, ja mitä mahdollisuuksia paikallisilla ihmisillä olisi matkailun maailmassa? Millaista matkailua Oulussa haluttaisiin edistää, tai miten matkailua voitaisiin hyödyntää kaupunkitilan ja paikalliskulttuurin elävöittämisessä? Muun muassa näiden kysymysten pohjalta virittelimme keskustelua matkailun ja kaupunkikehittämisen yhteisistä tavoitteista.

Matkailun kehittämistä paikallisuuteen perustuen

Kriittisessä matkailuntutkimuksessa on havaittu, että useimmiten matkailun kasvaessa matkakohdetta aletaan kehittää (kansainvälisten) matkailijoiden oletettujen mieltymysten mukaan. Näin tehtäessä paikallinen ohjaus matkailun kehittämisessä vähenee, kun esimerkiksi muualta maasta tai ulkomailta tulevat isommat yritykset muodostuvat vahvoiksi toimijoiksi. Jos taas matkailua ja sille usein toivottua kasvua tarkastelee oululaisen kaduntallaajan näkökulmasta, huomio keskittyy ruohonjuuritason toimijuuteen ja matkailun arkisiin merkityksiin. Matkailijoiden sekä matkailutoimijoiden intressit voivat kuitenkin myös lomittua tai olla ristiriidassa muiden kaupunkitilassa toimivien ihmisten intressien kanssa.

Matkailusta ja kaupunkikehittämisestä puhuttaessa olisikin tärkeää selventää, ajattelemmeko kaupunkiympäristöä matkailun edistämisen välineenä vai matkailua kaupunkikulttuurin kehittämisen välineenä. Ensimmäinen näkökulma herkästi alistaa kaupungin ja paikallisuuden matkailuehtoisille puhetavoille. Jälkimmäinen kannustaa ajattelemaan matkailua yhtenä kaupunkikehittämisen osa-alueena ja ilmiönä, joka linkittyy kaupungin muihin toimintoihin. Matkailua voitaisiin siis hyödyntää kaupunkitilan ja kaupunkikulttuurin elävöittämisessä. Näin matkailu voisi lisätä paikallisten hyvinvointia laajemmin kuin talouden kautta ymmärrettynä.

Keskustelussa pohdittiin, miten matkailun kehittämistä voisi ajatella paikallislähtöisempänä, eikä ensisijaisesti matkailua ja ulkoisia intressejä palvelevana toimintana. Eräs paikalla olleista totesi:

    ”Mutta just se, että se ois paikallislähtöistä, eikä pelkästään matkailua varten. Ei vaan että nyt kehitään tällasta juttua, että saadaan ihan hirveesti niitä matkailijoita. Vaan myös siksi, että täällä ois oululaisilla sellasta elinvoimaista kulttuuria olla ja elää ja asua.”

Tapahtumassa keskusteltiin myös osallistujien omista matkailukokemuksista kotimaassa ja maailmalla, ja kokemuksia peilattiin Ouluun ja Oulun matkailullisiin vahvuuksiin. Paikallisuutta ilmentävillä ideoilla nähtiin olevan potentiaalia myös matkailun kehittämisessä. Lopulta tärkeimmiksi matkailuvalteiksi eivät välttämättä nouse suuret hankkeet, vaan matkailu voi tukeutua paikallisiin vahvuuksiin. Kuten paikalla ollut keskustelija ehdotti:

    “Niin sen ajattelun kannattais lähteä siitä, että miks ihmiset lentää Espanjaan: ku siellä on aurinkoa, lämmintä ja hiekkarantoja. Meillä ei oo täällä aurinkoa, lämmintä ja hiekkarantoja, meillä on täällä jotaki muuta niin paljon, että siinä kyllä riittää jaettavaksi. Meillä on sitä jäätä, lunta, kaupunki lumen keskellä, sit meillä on mettää niin paljo että… Riittää kun menee jäällä Rajakylän kohdalla, niin kuka tahansa ei Suomesta oleva on jo ihan, pelkää että sudet tulee syömään. Sehän on jo ihan metän keskellä. Niitä semmosia asioita me ei ite ymmärretä, mitkä on niitä mistä riittäis jaettavaa muille, kestävällä tavalla. Että meijän ei kannata niitä huvipuistoja ja kylpylöitä, kun ne tehhään kaikki Euroopassa todella paljon paremmin. Ei me saada niin isoja investointeja, mutta meillä on täällä jotaki muuta.”

Yhtenä konkreettisena Oulu-esimerkkinä nousivat esille kaupungin lähiluontokohteet. Moni koki, että luontokohteiden ylläpitoa on laiminlyöty, vaikka lähiluontokohteet voisivat toimia vetovoimaisina sekä matkailijoille että paikallisille.

Paikalliset matkailutoimijoina

Jotta matkailu voidaan pitää paikallisessa ohjauksessa ja jotta paikalliset asukkaat hyötyvät matkailun kehittymisestä muutenkin kuin verotulojen kasvun kautta, tulisi kaupunkilaisten taloudellista toimijuutta lisätä matkailussa ja sen kehittämisessä. Live like a local –trendin myötä matkailijat hakevat paikallisia kokemuksia, ja paikallisuus onkin noussut yhä voimakkaammin keskusteluun. Paikallisuuden koetaan tuovan autenttisuuttaa ja näin lisäarvoa matkailuelämykseen. Tämä matkailutrendi voisi parhaimmillaan edistää paikallisten toimijuutta matkailussa. Keskustelussa tuotiin esiin, että Oulun matkailussa on mukana toimijoita, jotka tuovat hyvin paikallisuutta esiin. Yksi keskustelijoista kertoi:

    ”Esimerkiksi tuo Turusen saha, bed and breakfast tuossa. Heillähän on se ajatus siinä ollut, että kun he on itse matkustelleet paljon, että saa ne ihmiset tulla heidän luo. Ja sieltä saa todella hyvää palvelua, ja ne kertoo kyllä kaiken, että minne kannattaa mennä ja mitä tehdä. Onhan se aina ihan erilainen kokemus saaha se siltä paikalliselta ihmiseltä, eikä keltään virkailijalta se tieto. Koska se tulee tavallaan värittyneenä sitä kautta mistä ne ite tykkää. Sitten jos sä puolueettomasti kerrot mitä kaikkee on, niin ei se sitten välttämättä sillä lailla sitten. Ja kyllähän niistä Airbnb-toimijoista suurin osa, jotka valveutuneita ovat, niin ne kyllä käy hakemassa sitten tuolta esitteet ja muut. Esittelevät ja haluavat jutella muista maista tulevien ihmisten kanssa, pitää omaa kielitaitoa yllä ja sehän on sillä lailla hyvin osallistuvaa.”

Kommentista näkyy lisäksi, miten matkailijoiden kiinnostusta paikallisuutta kohtaan ei suinkaan tulisi ajatella vain yksipuolisesti. Paikallinen asukaskin voi haluta jollain tapaa olla osallisena kotikaupungissaan tapahtuvassa matkailussa sekä sen tuomassa kansainvälisessä ilmapiirissä.

Huomionarvoista on myös se, että paikalliset asukkaat voivat omilla toimillaan osallistua matkailupalvelujen tuottamiseen, vaikka eivät olisi koulutettuja matkailutoimijoita tai matkailualalla toimivia yrittäjiä. Uudenlaista toimijuutta mahdollistavat Internetin alustatalouden ilmentymät, esimerkiksi Airbnb ja Couchsurfing, joiden kautta paikalliset ihmiset voivat ryhtyä matkailijoiden majoittajiksi tai paikallisoppaiksi. Alkuperäinen idea Airbnb:ssä voidaan nähdä kannatettavana, vaikka Airbnb-majoituksen lisääntyminen kaupungeissa on tuonut mukanaan vakavia ongelmia.

Keskustelussa pohdittiin myös kolmannen sektorin toimijoiden roolia matkailussa, erityisesti järjestöjen ja yhdistysten potentiaalia matkailualan toimijoina. Suomi on yhdistysten ja järjestöjen luvattu maa, ja erilaisia harrastusjärjestöjä aina kalastuksesta kiipeilyyn ja keppihevosiin riittää. Kolmannen sektorin toimijat tarjoavat arkisia ja juuri niitä mielenkiintoisia toimintamahdollisuuksia, joita moni matkailija reissuiltaan hakee. Toisaalta myös matkailijat voisivat tuoda lisätuloja yhdistyksille ja kasvattaa näiden osallistujamääriä mahdollistaen näin monipuolisemman harraste- tai kulttuuritarjonnan kaupungissaan. Esimerkkinä tästä yksi keskustelussa paikalla olleista kertoi:

    ”Sitten meillä on Oulussa liikuntapäivä, jos satuitte käymään Nallikarissa sillon, siellä oli Oulujoen uistelijatko se on, tämmönen seura. Niillä oli onget siellä laiturin päässä, mentiin sinne pyörällä ja mä rupesin sitten juttelemaan niitten kanssa, kun just edellisenä päivänä oli matkailuneuvonnassa tullut kaksi poikaa, että me halutaan nyt kalastaa. Jaa, no can do, ei pysty. Sitten mä juttelin tämän yhdsityksen ihmisten kanssa, niin ne sano että voi meillä on onget ja kaikki, me oltais tultu. No enpä tienny, otin yhteystiedot ylös ja vein matkailuneuvontaan. Oikeesti niitä toimijoita on ja sitä halua toimia, mutta alusta puuttuu.”

Jotta matkailua voidaan kehittää sosiokulttuurisesti kestävästi niin, että matkailu pidetään paikallisten hallussa, olisi tärkeää, että pienyrittäjien verkostoitumista edistetään. Yritys- ja muut toimijat sekä heidän palvelunsa yhteen kokoavia alustoja, esimerkiksi yhdistystä tai verkkosivuja, kaivataan Oulun seudulla. Tämä mahdollistaisi yhteiskehittämisen matkailun arjessa.

”Elävä keskusta olis kaikkien toive”

Sekä paikallisten että matkailijoiden kannalta voidaankin nähdä tärkeänä se, että Oulussa on paikkoja, jossa erilaiset ihmiset voivat kohdata. Keskustelutilaisuudessa pohdittiin, miten voitaisiin edistää moninaisia matkailun, virkistyksen ja arjen kohtaamisia Oulun kaupunkitilassa. Keskustelu paikallisuudesta matkailussa muistuttaa kulttuurien välisistä kohtaamisista matkailukohteessa. Miten edistää sitä, että paikallinen voi päästä kansainväliseen tunnelmaan kotiympäristössään ja että matkailijan käsitys paikallisuudesta perustuu jaettuihin hetkiin oululaisten kanssa eikä matkaesitteiden kuvauksiin? Minkälainen kaupunkitila ja -kulttuuri edistäisivät esimerkiksi kaupungissa olevien vaihto-opiskelijoiden ja oululaisten tutustumista? Voisivatko yhteiset virkistyksen paikat auttaa myös siinä, että turvapaikanhakijat tutustuvat kauemmin tai aina Oulussa asuneisiin? Kaupunkiin vasta muualta muuttaneet voisivat yhtä lailla hyötyä matkailijoille suunnatuista palveluista, vaikka heitä ei ensiajatuksella matkailupalveluiden käyttäjiksi ajateltaisikaan.

    “Ite mietin näitä juttuja, kun oon partiossa mukana ja siellä on tehty turvapaikanhakijoiden kanssa sellasia luontoretkiä. Aikaisemmin kun talvella nähtiin, kun he oli vasta tullu tänne, ku kerrottiin niille revontulista, niin ne oli, että mitkä, jotkut valot taivaalla. Me kaupunkina, paikallisetkin, tehdään kaikkemme, että matkailijat tietää mitä on Suomessa, mutta sitten täällä on jo sellaisia ihmisiä, jotka ei saa tietoa paikallisista jutuista oikein mitenkään.”

Keskustelussa nostettiin esiin myös erilaiset tapahtumat kohtaamisten paikkoina. Samoin kaavoitukselliset ratkaisut nähtiin tärkeänä niin matkailijoiden kuin kuntalaisten tarpeisiin vastaavan elävän keskustan kehittämisessä. Kuten yksi paikallaolijoista kuvasi:

    ”Kyllä mä oon tapahtumanjärjestäjänä sanonut, että ympäristö ja yhdyskuntapalvelut on itseasiassa yksi merkittävin kulttuurituottaja tässä kaupungissa, ihan vaan sillä, että lupapolitiikka ja miten ne antaa niitä.”

Oulun keskustan elävöittäminen on ollut puheenaiheena useiden liiketilojen ollessa tyhjillään. Uusia palveluja ja tekemisen paikkoja kaivattaisiin siis keskustaan, joka ei ole enää yhtä houkutteleva shoppailumielessä kuin aiemmin. Yhdessä keskustelun puheenvuoroista kritisoitiin vallitsevaa tapaa ohjata kaupan toiminta suuryksiköihin keskustan ulkopuolelle.

    ”Jos aatellaan kaupan suuryksiköitä, jotka on täysin yksityisautoilijoiden paikkoja, sillon se ostovoima poistuu sinne eikä keskustaan, ja tavallaan ne keskustan liiketilat näyttäytyy vähemmän houkuttelevilta, mikä tekee kaupungista vähemmän kiinnostavan ja vähemmän viihtyisän, sitä kautta vähemmän kiinnostavan myös matkailijoille.”

Tämä huomio tuo esille myös sen, että ydinkeskustan pitämiseksi elävänä sinne kaivataan uudenlaisia palveluita. Matkailijoillekin suunnatut elämyspalvelut voisivat olla tällaisia toimintoja, jotka toisivat oululaisia keskustaan. Ne toimisivat kohtaamisen paikkoina niin kaupunkilaisille kuin siellä vieraileville. Yksi esimerkki uudenlaisesta tekemisen paikasta keskustassa on avoin Kaupunkitila, julkinen sisätila aivan keskustan ytimessä, joka oli avoinna neljä kuukautta keväällä 2018. Tilakokeilun toteutti samainen Oulun kaupungin Kuntalaislähtöinen kaupunkikehittäminen –hanke, joka järjesti myös Master Class -keskustelutilaisuuksien sarjan.

Matkailu osaksi paikallislähtöistä kaupunkikehittämistä

Matkailuaiheisen avoimen Master Class -keskustelutilaisuuden tarkoituksena oli pohtia matkailun ja kaupunkikehittämisen limittyviä intressejä asiasta kiinnostuneen kuulijakunnan kanssa ja näin edistää paikallista dialogia matkailun kehittämisessä. Käyty keskustelu näytti, miten matkailu voidaan nähdä moninaisten tahojen arkisina toimintoina eikä ainoastaan kasvutaloutena.

Keskustelussa matkailu näyttäytyi toimintana, joka voi tuoda yhteen joukon erilaisia toimijoita. Ymmärrys matkailusta moninaisena toimijajoukkona voisi olla askel kohti tiedostavampaa päätöksentekoa sekä kestävämpää kaupunkikehittämistä. Matkailua on siis tarpeellista kehittää laajemmalla skaalalla, ja huomioida muutkin kuin perinteiset matkailutoimijat. Tärkeää on siis myös se, että keskeisimmät ja vaikutusvaltaisimmat matkailutoimijat oivaltavat, että vaikka heillä olisikin halussaan iso osa kaupungin matkailutoiminnasta, sosiokulttuurisesti kestävää matkailua he eivät voi tuottaa yksin.

Paikallislähtöinen ja -ehtoinen kehittäminen voi parhaimmillaan auttaa kehittämään matkailua niin, että kaupunki tarjoaa elävää kaupunkikulttuuria ja laadukasta arkea asukkailleen, sekä mielenkiintoisia mahdollisuuksia paikallisuudesta kiinnostuville matkailijoille. Paikallisen toimijuuden, yhteisöllisyyden ja elinvoiman vahvistaminen voivat siis olla tavoitteita, joiden saavuttamisessa myös matkailulla on rooli. Kansainvälisten matkailijoiden ja toimijoiden houkuttelun sijaan voitaisiin kehittää myös paikallislähtöisiä ja -ehtoisia matkailun muotoja.

Kaupunki ei siis ole vain matkailun tapahtumapaikka ja kohde, vaan matkailu voi olla kaupungin ja sen kehittämisen väline. Näin ajateltuna ei tulisi keskittyä vain perinteisiin matkailutoimijoihin vaan miettiä myös erilaisten toimijoiden roolia matkailussa. Tekemämme yhteistyö Oulun Kaupungin Kuntalaislähtöinen kaupunkikehittäminen -hankkeen kanssa osoitti lisäksi, että muillakin kaupungin toimijoilla kuin elinkeinokehittäjillä on matkailuun liittyvää osaamista. Esimerkiksi kuntalaisten osallisuuden parissa työskentelevät voivat olla asiantuntijoita paikallisen osallisuuden parantamisessa myös matkailun saralla.

Matkailuaiheinen Master Class -tapahtuma toimi keskustelunavauksena ja rohkaisuna ajatella uudelleen matkailun ja kaupunkielämän suhdetta. Keskustelujemme perusteella Oulusta ei puutu toimijuutta ja aktiivisuutta, mutta yhteisen toiminta-alustan puuttuminen hidastaa matkailijoiden ja paikallisten toimijoiden yhdistämistä ja yhteistyötä. Oulu hakee Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä Oulu2026 -hankkeen myötä. Ehkäpä tämä projekti voisi toimia myös moninaisia (matkailu)toimijoita yhdistävänä hankkeena. Matkailun paikallinen haltuunotto voisi olla osa sitä kaivattua ”kulttuuri-ilmastonmuutosta”, jota kulttuuripääkaupunkihankkeella tavoitellaan.

MARIKA KETTUNEN & OUTI KULUSJÄRVI


Marika Kettunen

Marika Kettunen toimii väitöskirjatutkijana Oulun yliopiston Maantieteen tutkimusyksikössä. Marika on kiinnostunut paikallislähtöisten näkökulmien sekä paikallisen toimijuuden tutkimuksesta niin pohjoissuomalaisten nuorten koulutuspolkuja tarkastelevassa väitöstutkimuksessaan kuin matkailun ja aluekehityksen teemojen parissa.


Outi Kulusjärvi

Outi Kulusjärvi toimii väitöskirjatutkijana Oulun yliopiston Maantieteen tutkimusyksikössä. Kriittisen matkailumaantieteen alan väitöskirjassaan Outi tutkii matkailun muutosta pohjoisilla alueilla tarkastellen matkailutoimijuutta ja -taloutta poststrukturalistisen polittisen talouden näkökulmista.