Kriittinen tila

Kokeilevaa ilmastoyhteistyötä, osallistumiskeinoja ja talkoohenkeä

Tapaus Joensuun Ilmastotori-hanke

Ilmastonmuutos ratkaistaan kaupungeissa ja kunnissa – tätä on toisteltu niin maailmalla kuin kotimaassakin. Suomessa useat kaupungit ja kunnat ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita päästöjen vähentämiseen ja hiilineutraalisuuteen. Myös ilmastoyhteistyö eri sektoreiden välillä ja yhteisen tekemisen merkitys on noussut monella paikkakunnalla yhä tärkeämmäksi. Sitähän suositulla termillä ’ilmastotalkoot’ tarkoitetaan – yhteisöllisesti ja yhteisellä työpanoksella urakoimista. Tehokkaissa talkoissa motivoidaan jokainen osallistuja yhteisen tavoitteen saavuttamiseen, yhteistyö toimii ja tekeminen on samalla mielekästä. Tarvitseeko paikallinen ilmastotyö lisää tällaista talkoohenkeä? Miten talkoohenkeä luodaan?

Joensuun kaupunki on vienyt ilmastotavoitteitaan eteenpäin ensin seudullisen ilmastostrategian ja sittemmin oman ilmasto-ohjelman mukaisesti. Kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2025. Kuntalaiset halutaan pitää ajan tasalla tavoitteen edistysaskeleista. Kaupungin omien toimenpiteiden lisäksi tavoitellaan aktiivista ilmastoyhteistyötä yritysten, yhteisöjen ja kuntalaisten kanssa. Kaupungilta tämä edellyttää aktiivisen roolin ottamista verkostojen rakentajana.

Joensuun kaupungilla seudullista ilmastoyhteistyötä käynnisti ja kehitti vuosina 2015-2017 toteutettu Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama Ilmastotorilta eväitä vähähiilisyyteen -hanke. Ilmastotori-hankkeessa käynnistettiin useita toimintamalleja, joiden tarkoituksena on lisätä kaupungin, yritysten ja yhteisöjen ilmastoyhteistyötä. Hankkeessa toteutettiin kokeiluja, kampanjoita ja tapahtumia tavoitteena lisätä seudullista ilmastointoa ja tuoda käytännön vaikutuskeinoja osaksi kaupungissa toimivien arkea. Lähtökohtana oli kehittää mahdollisimman kannustavia matalan kynnyksen osallistumiskeinoja Hiilineutraali Joensuu -tavoitteen työstämiseen ja kannustaa uuden kokeilemiseen.

Jotta mahdollisimman moni yksittäinen toimija kokee olevansa osallinen ja pystyy vaikuttamaan kokonaisen kaupungin tavoitteen saavuttamiseen, on tarjottava monenlaisia ja erilaisiin resursseihin sopivia vaikuttamiskeinoja. Ilmastotori-hankkeessa kehitettiin yrityksille ja yhteisöille sekä projektiluonteisia että pidemmän aikavälin osallistumiskeinoja. Seudun asukkaita kannustettiin vähähiilisempään arkeen vaihtuvilla teemoilla järjestetyin tapahtumin, kampanjoin ja kokeiluin. Esimerkiksi Vähähiilinen huhtikuu -kokeilussa viisi kotitaloutta kokeili kuinka paljon materiaali- ja hiilijalanjälkiä voi pienentää kuukauden testijaksolla. Hankkeen kampanjoissa painotettiin juurikin uusien arkirutiinien kokeilemista.

Yhdeksi matalan kynnyksen osallistumiskeinoksi Ilmastotori-hankkeessa kehitettiin vuosittaiset ilmasto-vastuuhankkeet vaihtuvilla teemoilla. Ilmastovastuuhankkeet toteutettiin projektiluonteisesti, ja kunkin vuoden teemaprojektiin haettiin yrityksiä ja yhteisöjä yhteistyötahoiksi. Projekteissa nostettiin esille kaupungin ilmasto-ohjelman tavoitteita edistäviä erityisteemoja. Ilmastovastuuhankkeilla pyrittiin jättämään pysyvä jälki kaupunkikuvaan. Tämä näkökulma vahvistui erityisesti hankkeen edetessä. Ilmastovastuuhankkeista Joensuun kaupunkikuvaan jäivät syötävä puisto sekä kaupunkikosteikko.

Ilmastotorin kehittämistä ilmastovastuuhankkeista Joensuun kaupunkikuvaan jäi muun muassa syötävä puisto.

Pitkän aikavälin yhteistyömallina hankkeessa käynnistettiin Joensuun seudun ilmastokumppanuusverkosto. Verkoston tavoitteena on kannustaa seudun yrityksiä ja yhteisöjä konkreettisiin ilmastotekoihin ja lisätä ilmastoyhteistyötä kaupungin ja seudun toimijoiden välillä. Yritys tai yhteisö voi liittyä verkostoon allekirjoittamalla ilmastositoumuksen. Sitoumukseen kirjataan ilmastomyönteisiä toimenpiteitä, joita toimija sitoutuu
toteuttamaan lähitulevaisuudessa. Verkoston tarkoituksena on toimia yhteistyökanavana ilmastotavoitteissaan aktiivisille toimijoille, mutta myös käynnistysnappulana ilmastotyötä aloitteleville yrityksille tai yhteisöille. Verkosto tarjoaa osallistumiskanavan yrityksille ja yhteisöille kokoluokasta ja toimialasta riippumatta. Näin pyritään edistämään toimijoiden vuoropuhelua ja mahdollisuuksia verkostoitua läpi sektoreiden. llmastotori-hanke käynnisti verkoston, ja sen kehittäminen jatkuu hankkeen jälkeen osana Joensuun kaupungin toimintaa. Tulevaisuus näyttää, millainen vaikutuskanava verkostosta kasvaa. Ilmastokumppanuutta kehitetään toimintamallina useassa suomalaisessa kaupungissa. Toiminnan käynnisti Helsingin kaupunki, ja Joensuun lisäksi ilmastokumppanuutta kehitetään ainakin Porissa ja Lahdessa.

Ilmastotori-hankkeessa kokeiltiin lukuisia yhteistyömuotoja paikallisen ilmastotyön vahvistamiseksi. Hankkeen aikana konseptoitiin eteenpäin erityisesti niitä osallistumiskeinoja, joihin saatiin seudun muilta toimijoilta vastakaikua. Samalla jalkautettiin Hiilineutraali Joensuu 2025 -tavoitetta kaupungin toimijoiden arkeen, ja pyrittiin vahvistamaan tavoitteen yhteisöllistä näkökulmaa. Onnistuttiinko tässä? Suurin osa hankkeen kokonaisuuksista sai hyvän vastaanoton seudulla, mutta kehitettyjen konseptien näkökulmasta työ on vasta alkanut. Toiminnan juurruttaminen seudulle jatkuu vielä pitkään. Hankkeen kädenjälki elää eteenpäin kaupungin toiminnassa, ja kädenjäljen vaikuttavuus voidaankin nähdä vasta vuosien päästä.

Ilmastotori-hankkeen materiaalipankki: joensuu.fi/ilmastotori


Tiina Vikman