Kriittinen tila

KierRe-hanke edistää resurssiviisautta ja kiertotaloutta Pohjois-Savossa

Neljän toimijan maakunnallinen yhteishanke “Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa (KierRe)” on käynnistänyt resurssiviisauden ja kiertotalouden edistämistyön kolmessa kaupungissa ja mahdollistanut biokaasupohjaisen liikenneverkoston kehitystyön aloittamisen.

Hankkeen päätavoitteena on ollut käynnistää strategia- ja ohjelmatasoinen resurssiviisaustyö Varkaudessa, Kuopiossa ja Iisalmessa. Tavoite on toteutunut jo hankkeen ensimmäisen toteutusvuoden (2017) aikana. Resurssiviisausohjelman tavoitteena on jätteetön, päästötön ja kulutukseltaan kestävä kaupunki.

Resurssiviisaustyötä tehdään FISU -verkoston toimintamallin mukaan, jossa jokainen kaupunki laatii oman tiekarttansa resurssiviisauteen. Tiekartassa asetetaan tavoitteet resurssiviisauteen pääsemiseksi ja se sisältää viisi eri teemakaistaa: 1) energian tuotanto ja kulutus, 2) liikkuminen ja yhdyskuntarakenne, 3) kulutus ja materiaalikierrot, 4) ruuan tuotanto ja kulutus sekä 5) veden käyttö ja luonnon vedet. Osalla kunnista on lisäksi omia teemakaistoja, esimerkiksi Kuopiolla lisäteemakaista on Hyvinvointia luonnosta. Kuopion kaupunginvaltuusto on hyväksynyt resurssiviisausohjelman osaksi kaupunkistrategiaa joulukuussa 2017. Varkaudessa ja IIsalmessa resurssiviisausohjelmat hyväksyttäneen tämän vuoden aikana osaksi kaupunkistrategiaa ja sen toimeenpanosuunnitelmia. Tätä kautta ohjelmat on kytketty myös osaksi kaupunkien talousarvioita.

Kiertotalouden saaminen kaupunkien päätöksentekoon, strategioihin ja tavoiteohjelmiin ei ole itsestään selvää, mutta kiertotalouden toteutumisen kannalta erittäin olennaista. Kuntien tavoitteet, ilmasto-ohjelmat sekä tarpeet toimintatapojen muutokselle ja uudistamiselle ovat yhteisiä, minkä vuoksi on tehokkaampaa toteuttaa hanketta koko maakunnan tasolla. Samojen asioiden edistäminen yhdessä tuo synergiaetuja ja lisää vaikuttavuutta, kun kiertotalouteen ”herätään” maakunnan isoimmissa kaupungeissa. Toimintojen on mahdollista levitä näin helpommin koko maakuntaan. Kiertotalous on tiedostettu ja tunnistettu kaikissa hanketta toteuttavissa kaupungeissa. Kuopiossa resurssiviisaus nousi kaupunkistrategian päätavoitteeksi, samoin Iisalmen ja Varkauden uudistetuissa strategioissa ovat entistä vahvemmin ja jopa ensimmäistä kertaa mukana tavoitteet koskien kiertotalouden, resurssiviisauden ja ympäristövastuullisuuden edistämistä.

Kiertotalouden saaminen osaksi kuntien päätöksentekoa vahvistaa kuntien toimijoiden roolia ryhtyä toimenpiteisiin kiertotalouden edistämiseksi. Se antaa kunnissa toimiville sidosryhmille ja asukkaille viestin siitä, mihin suuntaan kaupunki tahtoo kehittyä. Parhaimmillaan tavoitteellinen toiminta houkuttelee kiertotalouden uusia liiketoimintoja kunnan alueelle ja koko maakuntaan, jolloin se vahvistaa elinvoimaisuutta ja luo työpaikkoja. Maakunnallisen yhteistyön myötä kuntien välillä syntyy yhteistyökuvioita ja teollisia symbiooseja. Palvelujen muuttuminen, kuten vaihtoehtoisten käyttövoimien edistäminen, palvelee kuntalaisia. Tietoisuus kiertotaloudesta on parantunut kaikissa kunnissa, sillä hankkeen avulla on voitu järjestää tiedotuskampanjoita ja erilaisia kuntalaisille suunnattuja tapahtumia esimerkiksi vähäpäästöisestä liikkumisesta, kierrätyksestä sekä ruokahävikin vähentämisestä.

Maaseutuparlamentti: KierRe –hankkeen biokaasuosiota esittelemässä Varkauden kaupungin osastolla Marjatta Räsänen ProAgria Pohjois-Savosta. Osaston naisenergiaa loivat yritysasiantuntija Petra Ryymin Navitas Yrityspalveluista ja markkinointi – ja viestintäpäällikkö Kaisu Tolvanen Varkauden kaupungilta.

Hanke jatkuu vielä vuoden 2018 ajan, jolloin toteutuspaikkakunnilla järjestetään mm. resurssiviisauteen liittyviä nopeita kokeiluja ja konkretisoidaan kiertotalouden suunnitelmia ja toteutusta. Iisalmen ja Varkauden resurssiviisaissa kokeiluissa selvitetään kiinteistöjen vesijärjestelmien ja kunnallisen vedenjakeluverkoston vuotovesien määrää. Kohteena Varkaudessa on suuri teollisuuskiinteistö ja Iisalmessa asuinkerrostalo sekä kaupunkialueen vedenjakeluverkosto. Kokeilussa testataan reaaliaikaista seurantatyökalua, jolla tietoa mahdollisista vuotovesistä saadaan selville helposti ja luotettavasti.

Nopeissa kokeiluissa Iisalmessa Toimi -Säätiö kokeilee pyörälainaamotoimintaa ja selvittää muunlaisen lainaamotoiminnan edellytyksiä. Varkaudessa toteutetaan ruokahävikkiin kumppanuuskokeilu, jossa kaupan ruokahävikille etsitään hyödyntäjää paikallisista kahviloista ja ravintoloista. Kuopiossa Savon Martat ry kokeilee kaupunkiviljelyn toimintamallia Kuopion Inkilänmäellä yhdessä asukkaiden kanssa, kokeilu sisältää neuvonta- ja opastustilaisuuksia. Lisäksi Kuopion Ravirata Oy toteuttaa asiakaslähtöisiä lajitteluratkaisuja raviradalla järjestettävissä yleisötapahtumissa.

Resurssiviisaita suunnitelmia on jo ehditty lyömään lukkoon ja toteuttaa Pohjois-Savossa. Iisalmen kaupungin henkilökunta saa tämän vuoden aikana käyttöönsä yhteiskäyttöisen sähköauton. Lisäksi kaupunkiin tulee sähköautojen latauspisteitä torille ja kaupungintalolle. Kehitteillä on myös murskatun betonijätteen hyödyntämistä uusien teollisuustonttien pohjarakenteissa. Kuopiossa otetaan tänä vuonna käyttöön kaupunkipyöriä, joista osa on sähköavusteisia. Lisäksi kaupungissa lisätään uusiutuvien energiamuotojen käyttöä suunnitelmallisesti kaupungin kiinteistöissä. Varkaudessa lisätään syksyllä joukkoliikenteen vuoroja, jo nykyisellään on käytössä nuorille ja eläkeläisille suunnatut ilmaiset päivävuorot. Tämän lisäksi ulkovalaistusta on uusittu jo usean vuoden ajan energiatehokkaammaksi ja uudistuksen yhteydessä otetaan käyttöön katuvalojen energiaa säästävä himmennysjärjestelmä yöaikaan.

Kaupunkipyörät liikenteessä: Varkaudessa on hankittu kaupunkipyöriä matkailijoiden ja kuntalaisten ilmaiseen käyttöön kesäajaksi. Kuva Arto Yletyinen

Osana KierRe -hanketta toteutetaan myös liikennebiokaasun markkinaselvitystä Pohjois-Savossa. ProAgria Pohjois-Savo on mukana edistämässä maatilamittakaavan biokaasulaitosten sekä maatilojen yhteisten biokaasulaitosten syntymistä alueelle. Maatilojen yhteisillä biokaasulaitoksilla tavoitellaan uuden kannattavan liiketoiminnan lisäksi myös maatilojen lantalogistiikan tehostumista sekä ravinteiden parempaa hyödyntämistä. Biokaasun valmistuksessa syntyvä mädätysjäännös on erinomaista lannoitetta pelloille. Siinä ravinteet ovat ominaisuuksiltaan liukenevemmassa muodossa kuin lietelannassa, jolloin huuhtoumat pelloilta vesistöön ovat vähäisemmät. Lisäksi levitysmäärä on huomattavasti lietelantaa vähäisempi, mikä säästää rahaa ja vähentää lannanlevitykseen käytettävän ajan määrää. Lisäksi peltojen tiivistyminen vähenee, kun mädätysjäännöstä voidaan levittää lietelantaa kevyemmällä kalustolla..

Vaikka biokaasulaitosten kehitys etenee alueella hyvin, on kaasuautoilun yleistymistä Pohjois-Savossa hidastanut toistaiseksi kaasuntankkausasemien puuttuminen. Biokaasuautot ovat herättäneet kiinnostusta maakunnassa muun muassa taksiautoilijoiden keskuudessa niiden kilpailukykyisen hinnan sekä pitkän liikkumissäteen vuoksi. Yleistyessään biokaasuautoilu voisi edistää alueen tavoitetta siirtyä vähähiilisempään liikenteeseen

Kolmen kaupungin yhteistyöhanke on tiivistänyt kaupunkien yhteistyötä, jossa kaupungit ovat voineet oppia toisiltaan etsiessään keinoja edistää kiertotaloutta. Hankkeen avulla on voitu tuoda kiertotalous osaksi kunnan päätöksentekoa ja viestiä laajemmin kiertotalouden edistämisestä niin kuntalaisten kuin päättäjienkin tasolla.

Laura Leppänen on KierRe –hankkeen projektipäällikkö.