Kriittinen tila

Alueellisen yhteistyön syventäminen vesienhoidon tehostamiseksi – esimerkkinä Iisalmen reitti

Vesi on elintärkeä luonnonvara

Vesi on elämisen perusta ja veteen liittyvät asiat koskettavat kaikkea elollista. Rannikko- ja merivedet, joet, järvet ja pohjavedet ovat yhteydessä käytännössä kaikkeen ihmistoimintaan ja vesiä hyödynnetäänkin monin eri tavoin: yhdyskuntien juomavesilähteenä, energiantuotannossa, maataloudessa, kalastuksessa, liikenneväylänä, matkailussa ja virkistyskäytössä, teollisuuden raaka-aineena ja niin edelleen. Jokainen toimija käyttää – ja kuormittaa – vesiä omalla tavallaan, mutta resurssi on loppupeleissä yhteinen. Tarve ja vastuu pitää huolta vesiekosysteemien tilasta sekä vesiresurssin säilymisestä ihmisille käyttökelpoisena kuuluu näin ollen kaikille. EU:n vesipuitedirektiivin ohjaama tavoite on, että vesien tila olisi vähintään hyvä. Kuinka yhteensovittaa eri käyttötarpeet siten, että pinta- ja pohjavesien hyvä tila saavutetaan tai pystytään säilyttämään? Vesivarojen käyttö lähes aina vaikuttaa niiden laatuun ja/tai määrään.

Suomea usein nimitetään tuhansien järvien maaksi, mutta täälläkään puhdasta vettä ei tulisi pitää itsestäänselvyytenä. Maamme vesitase on toki vahva, mutta tuontituotteiden piiloveden määrä sekä omien toimintojemme vaikutukset vesien laatuun on merkittävää. Paikoitellen uimarannoille ajautuu sinilevälauttoja ja pohjavesistä löytyy sinne kuulumattomia aineita.

Vesien käyttökelpoisuuden parantamiseksi etenkin niiden rehevyystasoa tulisi monin paikoin saada alennettua. Tämä vaatii kunnostustoimia niin vesistöissä kuin niiden valuma-alueillakin sekä riittäviä resursseja toimenpiteiden tekemiseen. Vesiensuojelua, -hoitoa ja -kunnostusta ei tule nähdä vain kustannuksina, vaan investointeina tulevaisuuteen, joilla palveluita tuottavan vesiresurssin toimivuus varmistetaan myös jatkossa. Vedellä on erityinen merkitys jo nyt, ja pitämällä vesistä huolta voidaan niistä saada myös lisäarvoa. Tulevaisuudessa väestönkasvun, ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristömuutosten myötä puhtaan pohjaveden ja monimuotoisten pintavesien arvo ja merkitys todennäköisesti vain kasvaa.

Yhteisen vesiresurssin kestävä hyödyntäminen vaatii yhteistyötä ja kokonaisuuksien hahmottamista

Vesienhoidossa vesistöalueet tulee nähdä kokonaisuuksina. Vesien laadun parantamiseksi tähtäävät toimet onnistuvat vain, jos otetaan huomioon, mitä tapahtuu kohdevesistön ylä- ja alapuolella. Virtaava vesi ei välitä kuntarajoista, jonka vuoksi pintavesien osalta tarvitaankin laajempien alueellisten kokonaisuuksien tarkastelua ja yhteistyötä. Valuma-alueen ominaisuudet ja siellä tapahtuvat toiminnot vaikuttavat vesistöjen tilaan ja vesistöt ovat käytännössä aina jossain määrin valuma-alueidensa summa. Järvet osaltaan pidättävät valuma-alueeltaan tulevia ravinteita ja kiintoainetta sedimentaation kautta, mutta ravinteiden pidätyskyky heikkenee, mikäli järvi pääsee rehevöitymään liikaa.

Myös pohjavesialueille kohdistuu erilaisia käyttöpaineita. Jotta hyvälaatuista juomavettä on käytettävissä nyt ja tulevaisuudessa, on pohjavesialueilla toimiminen tarkkaan säädeltyä; esimerkiksi pohjavesien pilaaminen on Suomessa ympäristönsuojelulaissa kielletty. Pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen on hidasta, kallista sekä hankalaa. Vedenotto pohjavesistä tulee mitoittaa kestävästi vain tiettyyn osaan siitä pohjaveden määrästä, jota vuosittain muodostuu.

Tarve tarkastella vesiä kokonaisuutena luo puitteet alueellisten vesiensuojeluyhdistysten toiminnalle. Yhdistysten jäsenet muodostavat vahvan perusverkoston, jota täydentävät alueelliset ja valtakunnalliset tutkimus-, kehittämis- ja edunvalvontaorganisaatiot, järjestöt sekä hallintoviranomaiset. Vesiensuojeluyhdistysten on luontevaa toteuttaa alueellisia, useiden toimijoiden yhteisiä vesiin keskittyviä kehittämistoimenpiteitä. Siiloutuneiden toimintamallien sijaan on tärkeää saada eri alojen toimijat saman pöydän ääreen toimimaan yhteistyössä yhteisen vesiresurssin hyväksi.

Lait ja asetukset asettavat toki yleensä eri alojen toimijoille tietyn viitekehyksen vesien kuormituksen suhteen (muun muassa ympäristölupien muodossa), jonka lisäksi monilla toimialoilla on lisäksi omia sertifikaatteja, jotka sääntelevät toimintaa. Ilman ihmisten tukea ja hyväksyntää on pelkillä sääntelytoimenpiteillä kuitenkaan hankala saavuttaa riittävää vaikuttavuutta. Vesiin liittyvien kokonaisuuksien parempi ymmärrys ja tietoisuus lisää vesien arvostusta ja motivoi ihmisiä huolehtimaan niistä. Tarvitaan siis myös yleistajuisen tiedon tuottamista ja sen jakamista; tiedottamista ja viestintää.

Alueellinen vesien käytön ja -hoidon toteutusohjelma – Iisalmen reitin vesivisio

Vuonna 2017 Ylä-Savon alueella olevien vesivarojen kestävän käytön edistämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi laadittiin yhdessä alueen eri toimialojen edustajien kanssa alueellinen toteutusohjelma, Iisalmen reitin vesivisio.

Olvi Oyj:n panimo sijaitsee Iisalmen reitillä Poroveden rannalla.

Työpajatyyppisesti kootun vision laadinnassa tunnistettiin toimialoittain keskeiset vesien käyttömuodot, vuorovaikutukset eri toimialojen kesken, vesistövaikutukset, vesien tuottama lisäarvo, eri elinkeinojen yleistavoitteet sekä sovittiin toteutettavaksi vesien tilan paranemiseen ja kestävän vesien käytön kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Vesivision laadinnan aikana huomattiin, että vesien käyttäjillä on monesti yhteisiä tavoitteita ja useita toisiaan tukevia toimenpidemahdollisuuksia tavoitteiden saavuttamiseksi. Alueellisen yhteistyön syventämiseksi ja positiivisten synergiavaikutusten löytämiseksi onkin välttämätöntä tietää, että mitä kukin toimija tekee. Tällöin myös yhteisistä tavoitteista voidaan sopia. Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin vaatii kuitenkin tuekseen tiivistä, asiaperusteista ja ymmärrettävää tietoa alueen vesivaroista, yhteistä vesiviestiä.

Koottua vesitietoa Iisalmen reitistä – Vesiviestillä vaikuttavuutta

Tällä hetkellä käynnissä olevan Vesiviestillä vaikuttavuutta-hankkeen puitteissa laaditaan iisalmenreitti.fi-sivustoa, joka käsittelee hallinnolliset rajat ylittäen Iisalmen reitin ja sen alapuolisen Kallaveden yläosan alueen järviä, jokia ja pohjavesialueita sekä eri toimialojen veden käyttöä ja siihen liittyviä kehittämistarpeita. Sivuston laadinnassa on hyödynnetty ympäristöhallinnon avointa dataa niin karttojen kuin pintavesien vedenlaatugraafienkin laatimisessa.

Hanke pyrkii osaltaan aktivoimaan alueen eri toimijat Iisalmen reitin vesivision linjaamaan yhteistyöhön ja viestii eri kanavilla vesien tilan parantamiseksi tehtävistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 225 000 eurolla ja se toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Lisäksi hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön-kärkihanketta.

Iisalmen reitti (5583 km2) ja sen alapuolinen Kallaveden yläosan alue (1060 km2) ulottuvat 11:n kunnan alueelle ja ovat osa Suomen suurinta, Vuoksen vesistöaluetta. Niiltä on vesiliikenneyhteys Kallaveden, Saimaan ja Laatokan kautta Itämerelle saakka. Iisalmen reitin vesien tila on sisämaan alueista kaikista heikoin ja yli puolet reitin vesistä on tilaltaan heikentyneitä (kuva 1). Alueella sijaitsee reilut 800 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea sekä 42 luokiteltua pohjavesialuetta (kuva 2). Keskeisiä järviä alueella ovat mm. Porovesi, Onkivesi ja Pohjois-Kallavesi. Järvet ovat Iisalmen reitillä pääasiassa tummavetisiä ja matalia. Useampi järvi on myös luontaisesti runsasravinteinen, mikä tekee alueesta harvinaisen Järvi-Suomessa. Virtavedet ovat pääosin pieniä ja keskisuuria turvemaiden jokia. Kalakannat ovat reheville vesistöille tyypilliset runsaat ja särkikalavaltaiset, mutta petokaloista myös kuha- ja haukikannat ovat vahvat. Alueen latvajoista löytyy arvokkaita taimen- ja harjuskantoja. Alueella harjoitetaan intensiivistä maataloutta, valtaosa metsistä on metsätalouskäytössä ja myös turvetuotanto on paikoin runsasta. Teollisia vedenkäyttäjiä ovat muun muassa elintarviketeollisuus sekä energiantuotanto.

Yli puolet Iisalmen reitin vesistä on hyvää huonommassa ekologisessa tilassa, mutta siitä huolimatta vesillä on monia eri käyttömuotoja. Reitin latvajoissa on arvokkaita taimen- ja harjuskantoja, joiden säilymisestä tulee huolehtia.

Iisalmen reitin ja Kallaveden yläosan alueella sijaitsee 42 luokiteltua pohjavesialuetta, joista valtaosa sijaitsee Siilinjärveltä Vieremälle ja edelleen Perämerelle saakka ulottuvalla pitkittäisharjujaksolla. Yhteensä alueen luokitelluilla pohjavesialueilla on arvioitu muodostuvan pohjavettä noin 65 000 m3/vrk.

PETRI NIEMINEN & JUKKA KOSKI-VÄHÄLÄ


Petri Nieminen

Petri Nieminen on vesistötieteilijä (FM), joka työskentelee asiantuntijana Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry:ssä. Hän on toiminut ympäristöalalla niin yhdistystoiminnan, kunnan, valtion kuin yksityisenkin sektorin palveluksessa.


Jukka Koski-Vähälä

Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry:n toiminnanjohtajana työskentelevällä MMT Jukka Koski-Vähälällä on pitkäaikainen ja laaja-alainen kokemus vesienhoidon toteuttamisesta sekä erityistuntemusta reittivesien dynamiikasta ja järvien sisäisestä kuormituksesta. Viime aikoina tehtävien painopisteenä ovat olleet veden arvostuksen lisääminen ja kestävän vesien käytön edistäminen.