Miten suomalaisnuoret näkevät maailman ja miksi? Pohdintaa maailmankuvien muodostumisesta
Nuorten maailmankuvat eivät vastaa maailmankarttojen tyypillistä representaatiota, vaan jäsentyvät moninaisten yhteyksien ja katkosten kautta verkostoiksi, tihentymiksi, kriittisiksi paikoiksi ja erilaisten alueiden kirjomaksi palapeliksi.
Suomalaisten ruokaturvaa ei voi pitää itsestäänselvyytenä
Hyvinvointivaltio on murroksessa, maatalouden rakennemuutos jatkuu ja ilmastonmuutos sekä yleinen tietoisuus ympäristöasioista vaikuttavat elintarvikejärjestelmään. Siksi suomalainen ruokaturva tarvitsee nyt uudelleenarviointia.
Digitalisaatio turvapaikanhakijoiden kotoutumisessa ja muuttopäätöksissä
Internetin, sosiaalisen median ja mobiilisovellusten hyödyntäminen edesauttaa kulttuurista sopeutumista ympäröivään yhteiskuntaan.
Kulttuurisesti moninaisessa maantieteen luokassa voi ammentaa oppilaiden kokemuksista, eikä arkoja aiheita tarvitse välttää
Maantieteen opetuksessa käydään läpi aiheita, jotka saattavat olla osalle oppilaista arkoja heidän omien tai perheensä kokemusten takia.
Ovatko kulttuurit vain välineitä arktisille valtioille?
Kulttuurilla ja sen kestävyyteen liittyvillä kysymyksillä on ollut erityinen rooli arktisessa yhteistyössä jo sen alkumetreiltä saakka.
Nuorten vaihtoehtoliikunnan hiljaisen vastarinnan tilat
Skeittausta, parkouria ja muita vaihtoehtolajeja harrastavat nuoret ottavat liikunnallisesti haltuunsa muihin käyttötarkoituksiin suunniteltua julkista tilaa.
Koulurasismin monet kasvot
Se, mitä valtaväestöön kuuluva ei pidä rasismina tai syrjintänä lainkaan – tai tule edes ajatelleeksi sellaisena – saattaa olla maahanmuuttajataustaisen mielestä hyvinkin rasistista toimintaa.
Kaupunkiseututasoinen suunnittelu ja kadonnut kansalainen: Strategisesti tehokkaampaa, mutta ulossulkevampaa kaupunkisuunnittelua?
Kansalaisilla on Suomessa oikeus lausua näkemyksensä elinympäristönsä suunnittelua koskevista kysymyksistä.
