Tie vuoristoon
Gradusta asiaa

Vapaaehtoiskartoitus oppimisen välineenä – Mapathonit

Lukuaika: 5 min.

Teksti on osa Versus-verkkojulkaisun ja Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran Viesti ja vaikuta -tiedeviestinnän tapahtumasarjaa. Kurssimuotoisen toteutuksen tuloksena julkaistiin sarja populaareja tiedejulkaisuja kirjoittajien omien tutkimusaiheiden, kiinnostuksenkohteiden tai tieteellisten tekstien pohjalta..

Oletko koskaan katsonut jonkin kaupallisen karttapalvelun karttoja esimerkiksi Afrikasta? Näky ei ole kummoinen, sillä karttaan on merkattu melko vähän asioita. Kaupallisen karttapalvelun karttaa katsomalla voisi alueen olettaa olevan miltei autio. Kartassa saattaa näkyä muutama suurempi tie, ehkä myös jokin kauppa. Satelliittikuvaa tarkastelemalla, kuitenkin huomataan, että alueella on kokonainen asutuskeskus. Miksi tämä ei näy kartassa? Vastaus saattaa piillä siinä, ettei kartan päivittämiseen ole resursseja, tai ettei alueen kartoittamiseen ole kaupallisia intressejä.

Ongelmaan on kuitenkin ratkaisu. Vapaaehtoiskartoittaminen on vapaaehtoisvoimin tapahtuvaa kartoitusta, eli erilaisten kohteiden, kuten talojen, alueiden tai palveluiden lisäämistä kartalle satelliittikuvia ja kartoittajien paikallistuntemusta hyödyntäen. Kartoituksesta syntyvää sijainti- ja ominaisuustiedon yhdistelmää kutsutaan paikkatiedoksi. Kartoittamisella tuotetaan siis myös paikkatietoaineistoa. Tässä artikkelissa pureudutaan vapaaehtoiskartoittamiseen liittyviin aiheisiin ja käsitteisiin ja siihen, miten ja miksi kartoittamista kannattaisi opettaa lukioissa ja yliopistoissa.

Kaupallisen palvelun kartta ja ilmakuva
Kaupallisen karttapalvelun kartta Sikognen kylästä Tansaniasta verrattuna kaupallisen palvelun ilmakuvaan. Kuvasta nähdään, että ilmakuvassa näkyy paljon enemmän teitä ja rakennuksia, kuin mitä kartta antaa alueesta ymmärtää. Kaupallisen karttapalvelun kartassa korostuvat palvelut. (Kuvat: Google)

Mikä ihmeen vapaaehtoiskartoittaminen?

Vapaaehtoiskartoittamista voi harrastaa meistä jokainen niin itsenäisesti kuin porukallakin. Mapathonilla tarkoitetaan tapahtumaa, jossa kartoitetaan kohteita karttaan isommalla porukalla, toisin sanoen kartoitusmaratoni. Mapathoneja on monenlaisia. Ne voivat keskittyä esimerkiksi oman lähialueen parantamiseen tai humanitäärisen avun tukemiseen.

Mapathoneilla on yleensä myös jokin teema tai aihe valmiiksi valittuna, jonka mukaisesti kaikki osallistujat kartoittavat. Aiheena voi olla esimerkiksi kaikkien bussipysäkkien ja bussilinjojen kartoittaminen tietyllä alueella, tai vaikkapa hirmumyrskyn runteleman alueen rakennusten kartoittaminen. Mapathon-tapahtumia voivat järjestää erilaiset järjestöt ja muut paikalliset toimijat. Esimerkiksi Varsinais-Suomen liiton aluetietopalvelu Lounaistiedon järjestämät Mapathonit ovat keskittyneet lähialueiden kartan parantamiseen. Katastrofialueiden kartoitustapahtumat ovat yleensä paikallisten avustusjärjestöjen järjestämiä tai tilaamia.

Kartoitus humanitäärisen avunannon tukena

Humanitäärisessä Mapathonissa kartoitetaan nimensä mukaisesti humanitäärisen avun tarpeessa olevia alueita. Kartat tulevat eri avustusjärjestöjen, kuten Punaisen Ristin, ja muiden auttavien tahojen, kuten pienempien paikallisten toimijoiden käyttöön. Auttajat tarvitsevat ajantasaisia karttoja avuntarvitsijoiden löytämiseen. Ajantasaiset kartat ovat erityisen tärkeitä, kun kyseessä on esimerkiksi luonnonkatastrofi, joka on tuhonnut alueen asutuksen ja ympäristön. Uusimmasta ennen katastrofia olevasta ilmakuvasta kartoitetaan ajantasainen kartta, josta saa käsityksen avuntarvitsijoiden määrästä, sijainnista ja kulkureiteistä heidän luokseen.

Toisaalta myös muut haavoittuvassa asemassa olevat alueet tarvitsevat kartoitusta. Esimerkiksi kehittyvissä maissa on suuria puutteita kartoituksen tasossa, ja jotkin kaupungit ja niiden laita-alueet kehittyvät niin nopeasti, etteivät karttapalvelut pysy perässä. Lisäksi on paljon kokonaan kartoittamattomia asutuskeskuksia ja haja-asutusta. Kun taloja ei ole kartoitettu, ei niiden asukkaille ole välttämättä mitoitettu edes peruspalveluja.

OpenStreetMap, avoimen karttapalvelun edelläkävijä

OpenStreetMap on avoimen lähdekoodin karttapalvelu, mikä tarkoittaa, että kartan lähdekoodi on vapaasti muokattavissa ja käytettävissä. Karttapalvelun ja kartan päivittäminen on siis täysin käyttäjien ylläpitämää paikkatietoa. Vapaaehtoisvoimin ylläpidettävän kartan hyviä puolia ovat esimerkiksi ilmainen käyttö ja koko ajan päivittyvä kartta. Kaupallisissa kartoissa kartoittamista saattavat ohjata myös kaupalliset intressit.

Haavoittuvassa asemassa olevat alueet, jotka tarvitsisivat ajantasaisia karttoja, saattavat siis jäädä ilman kunnollista kartoitusta, jos alueella ei ole kaupallisia intressejä. Kun OpenStreetMap perustettiin, oli selvää, että vapaaehtoiskartoituksella on tarvetta humanitaarisen avunannon tukena. Tähän tarkoitukseen perustettiin Humanitarian OpenStreetMap Team, joka on omistautunut humanitääriseen kartoitukseen. Tiimi toimii linkkinä vapaaehtoisen kartoittajien ja avustusjärjestöjen välillä ja mahdollistaa näin ajantasaiset kartat kriisialueille ja haavoittuvassa asemassa oleville alueille.

Kaupallisen karttapalvelun kartta verrattuna avoimen lähdekoodin karttaan
Kaupallisen karttapalvelun kartta verrattuna avoimen lähdekoodin karttaan. Avoimen lähdekoodin kartassa näkyy paljon enemmä kohteita kuin kaupallisen karttapalvelun kartassa. (Kuvat: Google ja OpenStreetMap)

Mapathonit osaksi lukio-opetusta

Monimutkaisia asioita on helpompi hahmottaa oikeiden esimerkkien kautta. Vielä parempi on, jos asioiden harjoittelu edistää oikeaa tarkoitusta ja sillä on arvoa asian ratkaisemisessa. Kartoittamiseen humanitäärisen avun hyväksi on hyvät edellytykset, mutta ilmiö on vielä melko tuntematon ainakin suomalaisten keskuudessa. Turun yliopisto, Turun kaupunki ja Helsingin yliopisto ovatkin ottaneet yhteiseksi tavoitteekseen lisätä tietoisuutta vapaaehtoiskartoittamisesta ja osallistavasta paikkatiedosta. Mapathon-projektit -hankkeessa on suunniteltu ja toteutettu korkeakoulujen ja lukioiden yhteistyöhön tähtäävä kansallinen malli, jossa Mapathonit liitetään osaksi lukio-opetusta.

Tavoitteina on yhteistyön lisääminen lukioiden ja yliopistojen välillä, innovatiivisen uudenlaisen opetuksen kehittäminen, humanitaarisen avun antaminen, tietouden levittäminen, verkostoituminen ja lukion kurssisisältöjen syventävä opetus oikean elämän tapauksia esimerkkeinä käyttäen.

Esimerkiksi katastrofialueen kartoituksen yhteydessä voidaan syventyä katastrofin luonnon- ja ihmismaantieteellisiin syihin ja siihen, miten katastrofeihin voidaan varautua alueella ja miten ajantasaiset kartat auttavat pelastustöissä ja alueen palautumisessa.

Mapathon-mallin toimintaperiaate on, että yliopisto-opiskelijat opettavat lukiolaisille
kartoittamista ja humanitäärisen kartoittamisen taustalla olevia ilmiöitä ja saavat siitä
opintopisteitä. Opiskelijat suunnittelevat tunnit, opastavat kartoitukseen ja raportoivat
tapahtumasta yliopistolle. Yliopisto-opiskelijat saavat siis projektista opintopisteitä ja niiden
lisäksi arvokasta kokemusta tapahtuman järjestämisestä ja opetuksesta. Lisäksi projektin myötä
ymmärrys humanitaarisesta avunannosta, riskeistä, kaukokartoituksesta sekä osallistavasta
paikkatiedosta ja sen haasteista lisääntyy.

Lukio-opettajat saavat myös kokemusta uudenlaisesta oppimistavasta ja parhaassa tapauksessa uusia keinoja opetukseen. Lukio-opiskelijat saavat ensikosketuksen kaukokartoitukseen ja digitointiin. Ymmärrys maailman epätasa-arvoisuutta, riskejä ja yksilön vaikuttamismahdollisuuksia kohtaan kasvaa. Mallin hyödyt ovat laajat ja konkreettiset, niin opetuksen kuin humanitaarisen avunkin näkökulmasta.

Mapathon-logo

Uusi lukion opintosuunnitelma (LOPS) otetaan käyttöön vuonna 2021. Opintosuunnitelmassa panostetaan erityisesti laaja-alaiseen oppimiseen. Lukiolaissa on myös määritelty, että lukioiden ja korkeakoulujen on tehtävä yhteistyötä. Mapathon-projektin suunnittelussa on pyritty huomioimaan myös nämä seikat, ja malli sopii siis erityisen hyvin yhteistyön ja laaja-alaisen opetuksen välineeksi. Mapathon sopii erityisen hyvin lukion maantieteen kursseille ja miksei yhteiskuntaopin kursseillekin.

Vapaaehtoiskartoituksella voi saada aikaan paljon hyvää niin omassa lähiympäristössä kuin muuallakin. Kartat ja paikannus tuntuvat hyvin arkipäiväisiltä asioilta, mutta harva oikeasti ajattelee mistä kartat tulevat. Yhä useammat sovellukset käyttävät OSM-karttaa sovellustensa taustakarttana ja on hyödyllistä tietää, että karttaa on mahdollista päivittää itse. Myös humanitäärisen avun kartoitus pohjautuu OSM-karttaan ja kartoittaminen humanitäärisen avun projekteissa on tärkeää avunantoa. Kartoitus voidaankin nähdä uuden sukupolven kansalaistaitona, jota tulisi hyödyntää laajemmin. Kaikki voivat oppia kartoittamaan ja tehdä hyvää yksi piste, viiva ja alue kerrallaan.

AINO SAARINEN

Otsikkokuva: Mick Truyts/Unsplash


Kirjallisuus

Hefort, B., Lautenbach, S., Porto de Albuquerque, J., Anderson, J, & A. Zipf (2021). The evolution of humanitarian mapping within the OpenStreetMap community. Scientific Reports (Nature Publisher Group) 11: 1.

Humanitarian OpenStreetMap Team (s.a.). Hot code of conduct, HOTOSM. 26.2.2021.

LOPS 2021 (2021) Lops 2021 – tukea lukion opetussuunnitelman perusteiden toteutukseen, Opetushallitus. 26.2.2021.

Mapathon (2021). OpenStreetMap Wiki. 2.3.2021.

OpenStreetMap (s.a.). OpenStreetMap. 2.3.2021.

Aino Saarinen

Aino Saarinen

Aino Saarinen on maantieteen maisteriopiskelija Turun yliopistosta. Opinnoissaan hän on suuntautunut paikkatietotutkimukseen ja hänen erityisiä kiinnostuksen kohteitaan ovat paikkatiedon soveltava käyttö, osallistavan paikkatiedon aiheet ja uusimpana jokien kaukokartoitus.