Gradusta asiaa

Valosaaste – unohdettu ympäristöongelma

Lukuaika: 4 min.

Teksti on osa Versus-verkkojulkaisun ja Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran Viesti ja vaikuta -tiedeviestinnän tapahtumasarjaa. Kurssimuotoisen toteutuksen tuloksena julkaistiin sarja populaareja tiedejulkaisuja kirjoittajien omien tutkimusaiheiden, kiinnostuksenkohteiden tai tieteellisten tekstien pohjalta..

Oletko joskus kokenut isojen mainostaulujen kirkkauden ärsyttäväksi tai häiritseväksi, tai onko makuuhuoneesi vieressä sijaitseva katulamppu häirinnyt nukkumistasi yöaikaan? Oletko kokenut pihoja koristavat kirkkaat, eri värejä vilkkuvat jouluvalot ärsyttäväksi ja silmiinpistäviksi?

Tätä kaikkea häiritsevää valaistusta kutsutaan valosaasteeksi. Lyytimäki ja Rinne kuvailevat ”Valon varjopuolet. Valosaaste ympäristöongelmana” -teoksessaan valosaastetta yölliseksi keinovaloksi, joka aiheuttaa haittaa luonnolle sekä ihmisten viihtyvyydelle ja terveydelle. Se on ongelma, jonka ihmiset voivat havaita tai tunnistaa, mutta eivät pidä sitä konkreettisena ympäristöongelmana.

Tätä voidaan pitää huolestuttavana asiana, koska kyseessä on maailman laajimmalle levinnein ympäristökuormitus. Valosaastetta voi havaita päivittäisessä arjessa, ja sitä ilmenee esimerkiksi tekstin alussa mainittujen ilmiöiden kautta. Me kaikki pystymme siis havaitsemaan sitä, ja varmasti koemme sen joskus haitalliseksi.

Valosaaste on maailman laajimmalle levinnein ympäristökuormitus.

Luontoa uhkaavat tällä hetkellä monenlaiset ongelmat. Niistä ilmastonmuutos sekä luonnon monimuotoisuuden väheneminen ovat saaneet mediassa suuremman huomion, kuin valosaaste. Valosaaste on kuitenkin vakava ympäristöongelma, jonka tulisi saada enemmän huomiota niin mediassa kuin yleisessä keskustelussa. Keinovaloista, kuten valaisimista peräisin oleva valosaaste saattaa joskus häiritä ihmisen elimistön vuorokausirytmiä. Tämä puolestaan altistaa ihmisen sairauksille, kuten masennukselle,unettomuudelle ja sydän- ja verisuonitaudeille. Vaikka valosaaste on vakava ympäristöongelma ihmisnäkökulmasta, tässä artikkelissa keskityn siihen kuinka valosaaste vaikuttaa luontoomme. Näitä vaikutuksia meidän on huomattavasti vaikeampi hahmottaa ja nähdä.

kaupunkivalaistus-valosaaste
Isot valotaulut valaisevat kaupunkien keskustoja. (Lähde: CC Search by NOfx)

Valosaaste vaikuttaa niin eläimiin kuin kasveihin

Valosaaste aiheuttaa suurimman ongelman yöaktiivisille eläimille. Niihin lukeutuvat eläimet, jotka piileskelevät päivisin ja tulevat esiin piiloistaan auringon laskeutuessa. Yöaktiivisia eläinlajeja ovat kaikista maailman selkärankaisista lähes kolmannes ja selkärangattomistakin yli 60 prosenttia.

Yön pimentyessä, keinovalot laitetaan päälle ihmisille turvallisuuden tunteen sekä viihtyisyyden lisäämiseksi. Tämä yöllinen valaistus kuitenkin houkuttelee hyönteisiä valon läheisyyteen, mikä altistaa ne saalistajille tai valon kuumuudesta kärventymiselle. Lisäksi yölliset keinovalaistukset sekoittavat lintujen suunnistuskykyä. Tämä johtaa lintujen törmäilyyn valaistuihin rakennelmiin, kuten korkeisiin asuin- ja toimistorakennelmiin,
mastoihin sekä savupiippuihin. Myös muuttolinnut saavat osansa keinovalosta; muuttolintujen suunnistuskykyä hankaloittavat olosuhteet lisääntyvät kaupungistumisen ja sen seurauksena aiheutuvien päästöjen sekä savusumun vuoksi.

Valosaaste vaikeuttaa myös eläinten lisääntymistä. Tästä tunnetuin esimerkki tulee ulkomailta.Merikilpikonnat ovat yksi eniten tutkituista lajeista, joiden lisääntymiseen valosaasteella on todettu olevan haitallista vaikutusta. Kilpikonnien poikaset kuoriutuvat hiekkarannoilla ja poikaset käyttävät näköaistiaan löytääkseen merelle. Ne lähtevät suuntaamaan tummalta ja pimeältä alueelta poispäin kohti meren yllä näkyvää vaaleampaa horisonttia.

Kaupungistumisen sekä rantarakentamisen lisääntymisen myötä, rantojen valaistut keinovalot sotkevat herkästi poikasten suunnistuskykyä kohti merta. Ne voivat myös harhauttaa poikaset väärään suuntaan tai viivästyttää rantaviivan löytämistä. Nämä aiheuttavat siten poikasten kuivettumista, uupumista ja nälkiintymistä, mikä tekee niistä helppoja kohteita saalistajille.Lisääntyneen valosaasteen myötä, myös kilpikonnien poikasten kuolleisuus rannoilla on kasvanut.

valosaaste-merikilpikonnat
Valosaaste on lisännyt merikilpikonnien poikasten kuolleisuutta. (Lähde: CC Search by skyskeeker)

Kasveille valosaasteesta on myös enemmän haittaa kuin hyötyä. Tämä johtuu suurimmalta osin valojaksoisuuden eli vuodenaikojen rytmiä noudattelevan yön ja päivän pituuden vaihtelun häiriintymisestä. Tätä valojaksoisuuden häiriintymistä voi kasveilla aiheuttaa jo vähäinenkin valoaltistus. Keinovalon myötä kasvit ovat lisäksi entistä herkempiä ilmansaasteille, joita on runsaasti esimerkiksi kaupunki-ilmassa.

Keinovalosta voi kuitenkin olla myös hyötyä eläinlajeille, esimerkiksi saalistajille. Keinovalo parantaa saalistajien näkökykyä sekä pidentää esimerkiksi haukkojen ja varpuslintujen aktiivista päiväaikaa. Tämä hyödyttää niiden elinmahdollisuuksia antamalla lisäaikaa ravinnon etsimiseen. Oletko huomannut pimeän aikaan kävellessä, että lamppujen ympärillä vilisee valtavasti hyönteisiä? Keinovalo houkuttelee hyönteisiä lähelle valaisinta, mutta samalla ne altistavat itsensä hyönteisiä saalistaville, valaisimien läheisyydessä viihtyville hämähäkeille.

Me kaikki voimme vaikuttamaan valosaasteen määrään

Keinovaloista aiheutuva valosaaste on siis todellinen, joskin tuntematon ympäristöongelma. Valosaaste on lisääntynyt maailmanlaajuisesti. Edes energiatehokkaiden LED-valojen yleistyminen ei ole ratkaissut ongelmaa, vaan pikemminkin pahentanut sitä suuren suosionsa vuoksi. Maailma kaupungistuu jatkuvasti, mikä lisää entisestään tievalaistuksen sekä asutuksen valaistuksen tarvetta.

Pidetään valoja päällä vain silloin, kun niille on todellinen tarve, ja lisätään
liiketunnistimia sekä automaattikatkaisimia esimerkiksi toimistorakennuksiin.

Mitä sitten voisimme tehdä asian eteen? Suurin vaikutus ja vastuu olisi kaupunkisuunnittelulla kuten liikennevalaistuksessa, kaupunki- ja aluesuunnittelussa. Myös viheralueiden hoidossa tulisi huomioida valosaasteen vähentäminen. Entä mitä me muut voisimme tehdä asian hyväksi? Vastaus on yksinkertainen: pidetään valoja päällä vain silloin, kun niille on todellinen tarve, ja lisätään liiketunnistimia sekä automaattikatkaisimia esimerkiksi toimistorakennuksiin.

katuvalaistus-valosaaste
Katuvalaistus lisää turvallisuuden tunnetta. (Lähde: CC Search by Terry Chapman)

Yöllinen valaiseminen on monimutkainen asia. Se antaa turvallisuuden tunnetta ja helpottaa ihmisten liikkumista yöaikaan tai pimeällä. Samalla se aiheuttaa kuitenkin ongelmia, niin ihmisille kuin eliöille. Valaistus on tarpeellista, mutta juuri valaistustyyppeihin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Lampun valoa epäsuoraan heijastavia valaisimia tulisi vähentää ja lamppuihin olisi hyvä lisätä varjostimet. Ulkovalaistuksessa kannattaisi vähentää valaistuksen ylimitoitusta ja käyttää pieniä kallistuskulmia. Myös keinovalon heijastumista tarpeettomiin suuntiin tulisi vähentää.

Lopuksi haluaisin kannustaa kaikkia miettimään, kuinka jokainen meistä voisi omalla käytöksellään vaikuttaa valosaasteen määrään, ja samalla suojella ympäristöämme. Alle on koottu vinkkejä, kuinka valosaastetta voi vähentää niin arkielämässä kuin laajemmalla tasolla.

ELINA POUKKA

ARTIKKELIKUVA: Kaupungistuminen on valosaasteen lisääntymisen suurin aiheuttaja. (Lähde: CC Search by The Wandering Angel)

Kirjasuositus valosaasteesta

Sigri Sandberg: Pimeys – Tähtiä, pelkoa ja viisi yötä yksin tunturissa (Otava 2020)

Lähteet

Kyba, C., Kuester, T., Sanchez de Miguel, A., Baugh, K., Jechow, A., Hölker, F., Bennie, J., Elvidge, C., Gaston, K., & L. Guanter. (2017). Artificially lit surface of Earth at night increasing in radiance and extent. Science journals 3: 1–8.

Lyytimäki, J. & J. Rinne (2013). Valon varjopuolet. Valosaaste ympäristöongelmana. 255 s. Gaudeamus, Tampere.

Elina Poukka

Elina Poukka on kestävästä kaupunkisuunnittelusta sekä ympäristöasioista kiinnostunut viidennen vuodenmaantieteen maisteriopiskelija Turun yliopistosta.