Ilmakuva Lahden Karjalankadulta
Gradusta asiaa

Miltä näyttää Euroopan ympäristöpääkaupunki?

Teksti on osa Versus-verkkojulkaisun ja Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran Viesti ja vaikuta -tiedeviestinnän tapahtumasarjaa. Kurssimuotoisen toteutuksen tuloksena julkaistiin sarja populaareja tiedejulkaisuja kirjoittajien omien tutkimusaiheiden, kiinnostuksenkohteiden tai tieteellisten tekstien pohjalta. Käsillä oleva artikkeli pohjautuu Ossi Kekin pro gradu -työhön “Miltä ympäristökaupunki näyttää? – ympäristökaupungin imago Lahden kaupunkimaisemassa”. Työ on luettavissa Tampereen yliopiston julkaisuarkistossa.

Lahden kaupunki voitti Euroopan ympäristöpääkaupunki-tittelin vuodelle 2021. Lahdessa on jo vuosikymmeniä tehty kunnianhimoista ympäristöpolitiikkaa. Euroopan komission myöntämä ympäristöpääkaupungin titteli on palkinto tästä kaupungin harjoittamasta pitkäjänteisestä ympäristö- ja ilmastotyöstä. Lahdessa on esimerkiksi luovuttu kivihiilen käytöstä energiantuotannossa sekä kehitetty uudenlaisia kiertotalousratkaisuita. Nyt paikkakunnalla toivotaan ympäristökaupunkiteeman kanavoituvan myös valtakunnan huumepääkaupunkina ja ”Suomen Chicagona” profiloituneen kaupungin maineen kirkastamiseen. Kaupungista välittyvällä ensivaikutelmalla ja ulkoisella olemuksella on huomattava vaikutus kaupunki-imagoon. Näin ollen Lahden yhteydessä onkin perusteltua kysyä, miltä ympäristökaupungin oikeastaan kuuluisikaan näyttää ja millä keinoin ympäristökaupunkina tulkittavaa kaupunkimaisemaa voidaan käytännössä luoda?

Lahden sateista kaupunkimaisemaa, jossa on muutama bussi ja katupuita.
Lahden keskustassa on pyritty lisäämään tilaa pyöräilylle ja kävelylle kestävän liikkumisen hengessä. Kuva: Ossi Kekki

Ympäristökaupunki-imago Lahden kaupunkimaisemassa

Mielikuva kaupungista rakentuu hyvin paljon visuaalisten kokemusten varaan. Kaupunkia havainnoivan kulkijan näkemä ja kokema kaupunkimaisema määrittelee pitkälti kaupungille ominaista tunnelmaa ja laajemmin koko kaupungin mainetta. Kaupunkimaisemaa voidaan siis pitää keskeisenä viestintävälineenä luotaessa tietoisesti tuotettua kaupunki-imagoa. Lahden tapauksessa onkin mielenkiintoista pohtia, mitä ympäristökaupunkina profiloituneen Lahden kaupunkimaisema tarkastelijoilleen viestii?

Tutkin pro gradu- tutkimuksessani miltä ympäristökaupungin maiseman tulisi satunnaisten kaupungin kaduilla kulkevien ihmisten ja toisaalta kaupungin viranhaltijoiden mielestä näyttää. Usein kansainvälisessä ympäristökaupunkikeskustelussa esiin nousevan puisto- ja viheraluenäkökulman sijaan tutkimukseni mielenkiinto kohdistui nimenomaan Lahden ydinkeskustan rakennettuun urbaaniin maisemaan. Tutkimuksen käytännöllisenä tavoitteena oli löytää konkreettisia toimenpiteitä, joita toteuttamalla kaupungin keskustan maisema itsessään viestisi entistä paremmin Lahden kaupungille keskeisistä ympäristöteemoista.

Kaupunki-imagon rakentumiseen vaikuttaa aina nykyhetken kaupunkimaiseman ohella myös kaupungille ominainen kulttuurihistoria. Kaupunki-imagoa ei voida luoda tyhjästä, vaan se kiinnittyy vuosikymmenten aikana muovautuneeseen paikalliseen identiteettiin. Ympäristöteeman päälle liimaamisen sijaan ympäristökaupungin maisemaa tulisikin kehittää ottaen huomioon kaupungille ominainen historia ja kaupunkikulttuuri. Tutkimuksessani yhtenä kantavana teemana ovatkin Lahdelle ominaiset erityispiirteet, jotka tarjoavat mahdollisuuksia yhdistää tuoreempia ympäristöteemoja osaksi vanhaa ja jo olemassa olevaa kaupunki-imagoa.

Vehreys ja vesi

Ympäristökaupungin visuaalisen maiseman kannalta yksi keskeisimmistä tekijöistä on kaupunkilaisten ja viranhaltijoiden mukaan fyysinen vihreys. Puiden, pensaiden ja kukkaistutusten kaupunkimaisemaan tuoma vehreys piristää kaupunkimaisemaa ja tuo siihen luonnonmaisemalle tyypillisiä piirteitä. Luonto ja ympäristökaupunki tunnutaan yhdistävän vahvasti toisiinsa, sillä kasvillisuuden ohella myös vesi on haastateltujen mukaan tärkeä osa ympäristökaupungin maisemaa.

Kukkaistutuksia Lahden rautatieasemalla
Kesäisin vihreät katupuut ja kukkaistutukset luovat ympäristökaupungin maisemaa. Kuva: Ossi Kekki

Vesi on Lahden kaupungille myös kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta tärkeä elementti. Kaupungin omalaatuisen geologisen historian ansiosta Salpausselän alueella sijaitsee laajoja esiintymiä jopa maailman laadukkaimmaksi kehuttua pohjavettä. Lisäksi Lahden ympäristökaupunkiteeman alku juontaa juurensa juuri vesien suojeluun. 1980-luvulla aloitettu pahasti saastuneen Vesijärven puhdistaminen onkin paikallinen ympäristönsuojelun menestystarina, jota kaupungin viestinnässä tuodaan usein esiin. Vesielementin nykyistä keskeisempi rooli myös osana keskustan kaupunkimaisemaa olisikin ympäristökaupungin imagon näkökulmasta perusteltua.

Rakennettu maisema ympäristökaupungin vastakohtana

Ympäristökaupungille vastakkaisena visuaalisena ympäristönä nähdään puolestaan rakennusten hallitsema tyypillinen kaupunkimaisema. Myös vaihtuvat vuodenajat tuovat omat haasteensa ympäristökaupungin visuaaliseen ilmentämiseen. Varsin vähälumisen talven aikana toteutetuissa haastatteluissa korostui Lahden ydinkeskustan maiseman koettu kolkkous, harmaus ja betonisuus.

Merkillepantava huomio oli myös se, että rakennetun ympäristön ankeus otettiin useiden haastateltavien vastauksissa ikään kuin annettuna ja luonnollisena asioiden tilana. Kaupunkimaisemaa on toki mahdotonta ja epätarkoituksenmukaista luoda puhtaasti luonnonarvojen ja estetiikan ehdoilla. Ympäristökaupungin maiseman kehittämisen näkökulmasta on kuitenkin ongelmallista, mikäli kaupungin keskustan oletetaan tulevaisuudessakin olevan perusluonteeltaan harmaa, betoninen ja ikävystyttävä miljöö.

Liikennekysymykset politisoivat ympäristökaupungin maisemaa

Luonnonelementtien esiin tuoman fyysisesti vihreän maiseman ohella ympäristökaupungin imago rakentuu hyvin paljon myös kaupungin harjoittaman ympäristöpolitiikan varaan. Lahdessa tämän ideologisen vihreän ulkoisesti näkyvin muoto on kaupungin liikennejärjestelmä.

Ympäristökaupungin maisemassa tulisi haastateltujen mukaan liikkua ihmisiä kävellen ja pyöräillen. Julkinen liikenne ja sähköisen liikkumisen muodot koetaan ympäristökaupungin liikennejärjestelmälle ominaisiksi ajoneuvoliikenteen muodoiksi, mutta yksityisautojen täyttämät kadut eivät monen mielestä ympäristökaupungin maisemaan kuulu.

Liikenneratkaisujen politisoituminen Lahdessa osoittaa käytännössä, miten herkkä ja ristiriidoille altis aihe ympäristökaupunki voi kaupunkimaiseman tasolla olla.

Lahdessa varsin vilkkaan keskustan läpiajoliikenteen hillitsemiseksi onkin viranhaltijoiden toimesta suunniteltu keskustan kiertävää kehää sekä ydinkeskustaa halkovan Vesijärvenkadun kaistojen vähentämistä. Tämä LIISU 2030- nimellä kulkeva hanke on kuitenkin törmännyt tiukkaan kansalaisten ja joidenkin poliitikkojen vastustukseen. Ympäristökaupungin nimissä toteutettava yksityisautoilun nopeuksiin ja reitteihin vaikuttaminen nähdään joidenkin kaupunkilaisten mielestä haitallisena ideologisena näpertelynä. Liikenneratkaisujen politisoituminen Lahdessa osoittaa käytännössä miten herkkä ja ristiriidoille altis aihe ympäristökaupunki voi kaupunkimaiseman tasolla olla.

Autoja ajamassa Vesijärventiellä sateisessa säässä
Vesijärvenkadun automaisema jakaa mielipiteitä Lahden poliittisessa keskustelussa. Kuva: Ossi Kekki

Ympäristökaupunki uutena tapana katsoa kaupunkia

Ympäristökaupungin maisema koostuu sekä fyysisesti vihreistä luontoon viittaavista elementeistä, että kaupungin ympäristöpolitiikkaa ilmentävistä ideologisista osatekijöistä. Kaupunkikeskustoihin kiinteästi liittyvä rakennetun maiseman betonisuus sekä vilkas autoliikenne asettavat yhdessä vuodenaikojen vaihtelun kanssa suuria haasteita ympäristökaupungin imagomaiseman luomiselle.

Ympäristökaupungin maisemaa tulisi pystyä luomaan poliittisessa yhteisymmärryksessä ja hävittämättä kaupunki-imagon kannalta tärkeitä kulttuurihistoriallisen maiseman erityispiirteitä. Ilmeisistä haasteista huolimatta, tulevaisuudessa ympäristökaupungeilla voi olla suuri rooli kestävän yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamisessa.

Mikäli ympäristöteemoja onnistutaan sisällyttämään kaupunkimaisemaan ja tätä kautta luomaan ihmisille viihtyisämpää kaupunkiympäristöä, ei kaupunkeja välttämättä tulevaisuudessa enää mielletä automaattisesti puhtaalle luonnolle vastakkaisina harmaina ja betonisina ympäristöinä. Ympäristökaupunkien aikaansaama muutos tavassa ymmärtää kaupunkeja ja kaupunkimaisemaa on jo itsessään iso askel kohti kestävää urbaania tulevaisuutta.

OSSI KEKKI

Artikkelikuva: Juha-Pekka Huotari/Lahden kaupunki. Lahden kaupungin kuvapankki.

Kirjallisuus

Gulsrud, N., Gooding, S., & Konijnendijk van den Bosch C., (2013). Green space branding in Denmark in an era of neoliberal governance. Urban Forestry & Urban Greening, 12(3), 330–337. https://doi.org/10.1016/j.ufug.2013.03.001

Äikäs, T. (2001). Imagosta maisemaan: esimerkkeinä Turun ja Oulun kaupunki-imagojen rakentaminen. Department of Geography, University of Oulu, Oulu.

Ossi Kekin kasvokuva

Ossi Kekki

Kirjoittaja opiskelee hallintotieteitä Tampereen yliopistossa, pääaineena ympäristöpolitiikka ja aluetiede. Hän liikkuu sekä kaupungeissa että luonnossa useimmiten juosten.