Gradusta asiaa

Lokaalia räppiä globaalissa kontekstissa

Teksti on osa Versus-verkkojulkaisun ja Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran Viesti ja vaikuta -tiedeviestinnän tapahtumasarjaa. Kurssimuotoisen toteutuksen tuloksena julkaistiin sarja populaareja tiedejulkaisuja kirjoittajien omien tutkimusaiheiden, kiinnostuksenkohteiden tai tieteellisten tekstien pohjalta. Käsillä oleva artikkeli pohjautuu Rebekka Roineen pro gradu -työhön “”Mistä sä tuut, landespede” – tilan representaatiot suomiräpissä”, joka oli ehdolla Suomen Maantieteellisen seuran vuoden gradu -palkinnon saajaksi. Työ on luettavissa Tampereen yliopiston julkaisuarkistossa.

Gasellien ja JVG:n kappaleessa Mitä Mä Malagas? (Jano, 2018) todetaan: ”Täällä mä oon, tänne mä jään, joka ilta ikkunasta saman kadun nään”. Kappaleessa kuultava vahva tietoisuus tiloista ja niiden kuvaaminen on tyypillistä räpille. Etenkin kotiseudusta kertovia kappaleita on paljon, mutta myös vieraus ja ulkopuolisuus ovat toistuvia teemoja. Räpillä otetaan kantaa politisoituneisiin kysymyksiin, historiallisesti tyypillisiä puheenaiheita ovat olleet rotukysymykset, oikeudenmukaisuus, kapitalismi (ja sen kritiikki), sukupuoli sekä seksuaalisuus.

Tein pro gradu -tutkielmani tilan representaatioista suomiräpissä. Gradussani analysoin neljän suomenkielistä räppiä tekevän artistin tai yhtyeen tuotantoa sosiaalisen tilan käsitteen kautta. Lisäksi tutkin, miten yhdysvaltalainen tapa puhua tilasta näkyy suomenkielisessä räpissä. Aineistona oli Jodarokin, Gasellien, Gettomasan ja Iben tuotannot vuoden 2019 loppuun asti.

Räpin juuret ovat Yhdysvalloissa, ja sieltä paikallisuuksistakin puhuminen on lähtöisin. Alue, jolla musiikkia on tehty vaikuttaa siihen, mistä puhutaan sekä esimerkiksi siihen, miltä kappaleet ja biitit kuulostavat. Yhteistyötä on tehty lähinnä omaksi koetun alueen sisällä, eikä väkivaltaisuuksiltakaan muita alueita kohtaan ole vältytty.

Suomessa piirit ovat huomattavasti pienemmät, eikä alueellisia keskittymiä ole yhtä vahvasti. Kuitenkin alueellinen identiteetti on merkittävää. Paikallisuus nousee esiin suomenkielisessä räpissä toistuvasti. Paikallisuuden ja alueellisen identiteetin muodostuminen vaihtelee riippuen kontekstista, mutta paikallisuudella voidaan tarkoittaa melkein mitä vaan landen, lännen ja kotikadun väliltä. Lokaali onkin käsitteenä epämääräinen, ja usein riippuvainen puhujasta ja siitä, kenelle kappaleissa puhutaan.

West Side

Näkyvin tapa luoda paikallisuutta sekä alueellista identiteettiä on paikkakuntien ja alueiden mainitseminen tai ”huutelu”. Tällöin mainitut alueet eivät välttämättä liity muuten kappaleen sisältöön, vaan niillä haetaan yhteenkuuluvuutta. Itseä ja omaa sosiaalista ympäristöä halutaan näin liittää kansainväliseen räppiskeneen. Gradussa tutkimieni artistien tuotannossa tämä tapahtuu mainitsemalla Yhdysvaltojen länsirannikko, West Coast (myös West Side), joka on yksi merkittävistä alueista räpin historiassa. Näin linkitetään oma tuotanto ajalliseen kansainväliseen jatkumoon.

Räpissä on tärkeää olla lokaali ja edustaa paikalliskulttuuria, mutta samalla tiedostaa sen globaalit lähtökohdat. Lokaali ja globaali ovat olemassa räpissä yhtäaikaisesti, ja ne sekoittuvat sekä tukevat toistensa olemassaoloa. Ilman globaalia, Yhdysvaltoihin painottunutta historiaa ei voisi olla lokaalia suomalaista tai paikallista räpskeneä.

Aineistossa tästä esimerkkinä on Gettomasan, Ruubenin ja Rekamin kappale Asia Etenee. Kappaleessa mainitaan useita paikkoja ja merkkihenkilöitä kotiseudulta, mutta samalla linkitetään Jyväskylää maailmankartalle.

Mistä sä tuut, landespede?

Kotikaupungin merkitys on vahva. Kotikaupungilla ei kuitenkaan usein tarkoiteta sitä, missä tällä hetkellä asutaan, vaan sitä, missä on kasvettu. Paikallisidentiteetti viedään mukana, vaikka muutetaankin pois. Useimmiten uusi asuinkaupunki Suomessa on Helsinki. Vieraus isoa kaupunkia ja sen ihmisiä kohtaan näkyy aineistossa toistuvasti. Usein koetaan sosiaalista etäisyyttä pääkaupunkiseudun paikallisuuksiin, vaikka siellä halutaankin asua. Toisaalta myös kaivataan pois kaupungista ja sen kiireestä. Lande näyttäytyy positiivisena muistelun kohteena tai pakopaikkana arjesta.

Räpissä usein lähes kaikki muut mielletään landeksi paitsi Helsinki. Lande onkin enemmän sosiaalinen tila kuin fyysinen paikka, ja sitä ilmennetään puhetavalla, kerrotuilla tarinoilla sekä paikallisylpeydellä. Kemmurun kappaleessa Landespede (Kehumatta Paras, 2006) myös Tampere mielletään saman kaltaiseksi kaupungiksi Helsingin kanssa, jonne on muutettu, mutta jossa ollaan vieraana ja ulkopuolisena.

Kemmuru, Hannibal & Soppa – Landespede

Iso kuoppa syvenee, ympäristö tyhjenee

Kotipaikasta kannetaan huolta, esimerkiksi Aivovuodon kappaleessa Iso kuoppa (Vihaa Karkkia, 2013) pohditaan kaupungin keskustan tulevaisuutta. Kappaleessa oletettavasti toriparkkityömaa ajaa asiakkaat kaupungin laidoille isoihin marketteihin, eikä keskustan yrittäjillä enää riitä asiakkaita.

Suomiräpille on ominaista olla tietoinen ympäristön muutoksista, ja esimerkiksi Gasellit toistavat kappaleissaan tätä teemaa. Kappaleessa Teinijäte (Aina, 2013) verrataan omaa sukupolvikokemusta muun muassa Tyynenmeren muovikuoreen ja Itämeren fosforivuoreen.

Stadi on kylmä

Helsinki jakaantuu kappaleissa alueisiin. Artistit edustavat sitä kaupunginosaa, missä ovat kasvaneet. Kerrotut tarinat liittyvät elämiseen tietyssä osassa Helsinkiä, ja esimerkiksi mainitut kulkuvälineet vaihtelevat sen mukaan, mistä alueista puhutaan. Iben kappaleessa 39N (Ibelius, 2019) bussi 39N määrittää sosiaalisen ympäristön muutosta, kulkuvälineen käyttäminen on siis alueellinen tuntomerkki ja erityispiirre.

Isommassa kaupungissa näkyvää on alueiden eriarvoistuminen ja kaupunginosien omat identiteetit, mikä näkyy myös räpissä. Usein lähiöistä puhutaan kuitenkin kärjistäen. Suomalaisessa hyvinvointivaltiokontekstissa ei ole totuudenmukaista puhua vakavissaan esimerkiksi Savelan favelasta. Alueista kerrotaankin usein huumorin tai sanoilla leikittelyn kautta. Räpissä merkityksellistä on aitous, joten musiikin tekijöiden täytyy itsekin tiedostaa sanomansa ristiriita.

Suuremmassa kaupungissa alueellinen identiteetti muuttuu kaupunginosaidentiteetiksi. Kaupungin sisällä on monia alueita, joiden eri ominaisuudet ovat tärkeitä alueellisen identiteetin muodostumisessa. Esimerkiksi Helsingin Oulunkylästä on mainittu O’gelis -baari ja Malmilta ostoskeskus Malmin Nova. Muualta muuttaneet saattavat myös omaksua tiettyjä alueita uudesta asuinkaupungista omikseen, ja edustaa niitä tuotannossaan.

Yhdysvalloissa reflektiot ympäristöstä liittyvät enemmän lähiötematiikkaan sekä rotukeskusteluun. Asuinalueiden vahva erottelu sosioekonomisen aseman mukaan ja sen myötä niiden jakaantuminen ihonvärin tai kulttuurin perusteella näkyy kappaleissa.

Ibe – 39N

How 2 survive in Suomi Finland?

Räpissä paikallisuuksilla ja alueellisella identiteetillä on huomattava merkitys. Samaan aikaan tulee olla lokaali ja todistaa sitä mainitsemalla vain tietylle lokaaliudelle tyypillisiä paikkoja tai jopa sanoja. Kuitenkin tulee tunnustaa räpin historia sekä kansainvälisyys. Tutkimani artistit ja yhtyeet huomioivat räpin lähtökohdat ja toistavat tuotannoissaan yhdysvaltalaista tapaa kuvailla sosiaalisia tiloja. Nekin artistit, joita ei pidetä skenen poliittisimpina ottavat toistuvasti kantaa yhteiskunnallisiin keskusteluihin.

Tapaan puhua tilasta vaikuttaa elinympäristö sekä kokemukset, tekijöiden kokemuspohja on Suomessa väistämättä erilainen kuin Yhdysvalloissa. Siirtyessä valtiotasolta paikallisempaan erot ovat yhä näkyvämpiä. Suomenkielisessä räpissä ei ole yhtä tavallista toistaa naisia tai naiseutta alistavaa retoriikkaa eikä väkivalta tai lähiöelämä ole yhtä isossa roolissa. Kuitenkin samankaltaisuuksiakin löytyy, ja arvot muistuttavat toisiaan vahvasti. Rasismia ei hyväksytä, koti koetaan merkitykselliseksi ja musiikilla halutaan saada huomiota asioille, joita pidetään tärkeinä. Rap on syntynyt keinona saada ääni kuuluviin, ja se toistaa samaa teemaa myös Suomessa.

REBEKKA ROINE

Artikkelikuva: Antonio Rull/Flickr

Kirjallisuus

Forman, M. 2000. Represent: Race, Space and Place in Rap Music. Popular Music.

Krims, A. 2007. Music and Urban Geography. Routledge Taylor & Francis Group.

Krims, A. 2000. Rap music and the poetics of identity. Cambridge University Press.

Kruse, H. 2009. Local Independent Music Scenes and the Implications of the Internet. Teoksessa Sound, Society and the Geography of Popular Music. Ashgate.

Oware, M. 2018. I Got Something to Say – Gender, Race and Social Consciousness in Rap Music. Palgrave Macmillan.

Roine, R. 2020. “Mistä sä tuut, landespede” – tilan representaatiot suomiräpissä. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. Saatavilla https://trepo.tuni.fi/handle/10024/122595

Whiteley, S; Bennett, A & Hawkins, S. 2004. Music, Space and Place: Popular Music and Cultural Identity. Ashgate.

Rebekka Roineen kasvokuva

Rebekka Roine

Kirjoittaja on Tampereen yliopistosta ympäristöpolitiikan ja aluetieteen koulutusohjelmasta valmistuva räppifani, joka arvostaa poikkitieteellisyyttä ja kaiken kyseenalaistamista.