Ruokapolitiikka etsii linjaansa – kestävän syömisen ohjeistus puuttuu
Lukuaika: 6 min. Suomalaisen ruokapolitiikan kaksi kärkeä – tuottavuuden lisääminen ja kestävyys – ovat hankalasti yhteen sovitettavissa. Vastuu kestävästä syömisestä sälytetään kuluttajan harteille, tarjoamatta kuitenkaan selkeitä suosituksia valintojen tueksi, arvioivat Minna Santaoja ja Mikko Jauho.
Mitä kyselytutkimukset paljastavat kasvisruokavalioiden suosiosta Suomessa?
Lukuaika: 11 min. Katsauksessa tarkastellaan, kuinka kasvisruokavalioiden suosio on muuttunut Suomessa vuosina 1997-2018. Kyselytutkimusten perusteella kasvissyöjien määrä laski 2000-luvun alussa, mutta lähti jälleen nousuun vuoden 2014 jälkeen.
Silakan lisääminen ruokapöytään auttaa Itämerta
Lukuaika: 4 min. Silakkaa pidetään nykyään lähinnä rehu- ja vientikalana. Voisiko silakka tulevaisuudessa korvata lihan ja tuontikalan lautasella ja näin olla hyödyksi Itämerelle?
Miten maailman nälkä voitetaan?
Lukuaika: 8 min. Pelkän ruoantuotannon tai ruoan jakautumisen korostamisen sijaan maailman nälän voittamiseksi on kysyttävä uudenlaisia kysymyksiä.
Ympäristöpoliittinen ruoka
Lukuaika: 3 min. Teemassa pohditaan ruokaa monesta kulmasta. Tarkastelun alla ovat muun muassa ruokahävikki, kasvisruoka kouluissa, hyönteisruoka, ruokaoikeudenmukaisuus ja ruokaosuuskunnat.
Miksi meidän pitäisi välittää (pilaantuvasta) ruoasta?
Lukuaika: 9 min. Wastebusters Finland -hankkeen tutkijat käsittelevät artikkelissaan ruokahävikin vähentämistä hoivan näkökulmasta.
Kasvista kouluun: kestävä ruokailu kutsuu osallistumaan
Lukuaika: 9 min. Kestävän kouluruokailun kokeiluissa huomattiin, että kasvisruoan yleistyminen kouluruokailussa vaatii tuekseen uudenlaista osallisuutta.
Hyönteisruoka: hetken buumi vai osa tulevaisuuttamme?
Lukuaika: 7 min. Juuli Pekkisen Pro gradu -työhön perustuvassa tekstissä käsitellään hyönteisruoan mahdollisuuksia Suomessa.
Ruokaoikeudenmukaisuuden ja ekologisen kestävyyden välillä vallitsee jännitteitä
Lukuaika: 5 min. Teea Kortetmäki tarkastelee ruokaoikeudenmukaisuuden ja ruokajärjestelmän ekologisen kestävyyden välistä suhdetta ja argumentoi, että tämä suhde voi olla jännitteinen.
