Omakotitaloja vierekkäin asuinalueella. Etualalla jalkakäytävä.
Gradusta asiaa

Paikkakunnan merkitys asenteisiin ilmastonmuutosta ja asumisen ilmastotoimia kohtaan

Lukuaika: 7 min.

Ilmastonmuutokseen ja asumisen ilmastotoimiin suhtaudutaan Suomessa eri tavoin. Kasvavissa kaupungeissa asumisen energiaremontit ovat sijoitus tulevaisuuteen, kun taas ikääntyvillä ja harvaanasutuilla seuduilla tulevaisuus voidaan nähdä hyvin eri tavoin. Energiaremontteihin investoinnin ollessa mahdotonta tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten kotitalouksien osallisuutta energiamurroksessa voisi tukea muuten.

Kansalaisten ilmastoasenteita on aiemmin tutkittu sosiodemografisiin ja psykologisiin taustatekijöihin pohjautuen. Tutkimusta, joka keskittyisi ilmastoasenteiden eroihin asuinalueiden välillä, on Suomessa tehty varsin vähän. Lisäksi aiempi tutkimus on keskittynyt pääasiassa eroihin maaseudun ja kaupunkien välillä.

Paikallisuuden lisäksi on tärkeää tarkastella asenteiden ajallista muuttumista, sillä energia-asenteet elävät paikan lisäksi myös ajassa.

Pro gradu –tutkielmani on tehty yhteistyössä Decarbon-Home tutkimushankkeen kanssa. Tutkielmassani tarkastelin kahdella eri paikkakunnalla asuvien omakotitaloasukkaiden asenteita ilmastonmuutosta ja asumisen ilmastotoimia kohtaan. Valitsemani paikkakunnat olivat Kaakkois-Suomessa sijaitseva Imatra ja Länsi-Suomessa sijaitseva Turku. Kahden erilaisen kaupungin vertailu oli hyvin mielenkiintoista. Tutkimuskysymykset olivat samat molemmissa kaupungeissa, mutta vastauksissa nousi esille hyvin erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä.

Asenteiden sosiaalinen muodostuminen

Työtäni motivoi erityisesti kiinnostus asenteiden sosiaalisesta muodostumisesta. Tutkielmassani tarkastelin asenteita sosiaalisesti muodostuneina ja vuorovaikutuksessa muuttuvina, erityisesti paikallisuuden kontekstissa. Asuinalue on osa sosiaalista ympäristöä, josta kumpuavat sosiaaliset ärsykkeet luovat vaikutteita, jotka muokkaavat yksilöiden näkemyksiä. Paikallisuuden lisäksi on tärkeää tarkastella asenteiden ajallista muuttumista, sillä energia-asenteet elävät paikan lisäksi myös ajassa. Asenteita on aiemmin tutkittu pääasiassa kvantitatiivisin menetelmin. Haastattelin yhteensä kymmentä asukasta, joista viisi asui Imatralla ja viisi Turussa.

Tutkimuksellani hain vastauksia kahteen kysymykseen. Kysyin, muodostaako jaettu tila yhteisiä asenteita ilmastonmuutosta ja asumiseen liittyviä ilmastotoimia kohtaan. Toinen kysymykseni liittyi asenteiden ajalliseen muuttumiseen, ja tarkastelin, olivatko asenteet ilmastonmuutosta ja energian säästöä kohtaan muuttuneet. Haastatteluissa pyysin vastaajia myös kuvailemaan omaa paikkakuntaansa ja sen merkitystä.

Lumisessa maalaismaisemassa punainen mökki.
Kuva: Pixabay / Jan Meys

Yhtäläisyydet ja erot paikkakuntien välillä

Haastatteluissa molempien paikkakuntien vastaajat korostivat asuinalueidensa luontoa ja turvallisuutta. Vastaajat myös kokivat kuuluvansa nykyiselle paikkakunnalle, ja kuulumista vahvistivat erityisesti sosiaaliset suhteet sekä ympäristön fyysiset ominaisuudet. Molemmissa paikkakunnissa suhtauduttiin Suomen ilmastotavoitteisiin ja erityisesti päästötavoitteisiin myönteisesti, mutta epäileväisesti. Ilmastotavoitteiden pelättiin jäävän muiden ongelmien varjoon sekä vähemmälle huomiolle.

Ilmastotavoitteet kohdistuvat myös omakotitaloasukkaisiin ja aiheuttavat muutospainetta omakotitalon lämmitysjärjestelmiin. Vastaajat mainitsivat, että ilmastotavoitteiden tulisi olla realistisia toteuttaa erityisesti omakotitaloasukkaan näkökulmasta.

Imatralaisten vastauksissa Venäjän aloittaman hyökkäyssodan Ukrainassa nähtiin heikentävän ilmastonmuutoksen hillintää.

Paikkakuntien välillä nousi esille joitakin paikalliseen kontekstiin liittyviä eroja. Turkulaiset kuvailivat paikkakuntaansa eurooppalaiseksi, rauhalliseksi ja idylliseksi. Imatralaisten vastauksissa korostuivat hyvät harrastusmahdollisuudet, rakentamattoman ympäristön laajuus, alueella vallitsevan metsäteollisuuden merkitys sekä Imatran sijoittuminen maantieteellisesti Venäjän rajan välittömään tuntumaan.

Imatralla Venäjän läheisyys oli vahvasti läsnä haastateltavien puheissa. Raja, joka oli aiemmin edustanut alueella mahdollisuuksia, koettiin nyt uhkana. Lisäksi vastaajat kokivat Venäjän toiminnan ympäristön ja ilmastonmuutoksen suhteen uhkaavana tekijänä Imatran seudulla. Imatralaisten vastauksissa Venäjän aloittaman hyökkäyssodan Ukrainassa nähtiin heikentävän ilmastonmuutoksen hillintää. Sodan koettiin lisäävän saasteita sekä vähentävän resursseja ympäristöstä huolehtimisesta. Turkulaisten vastauksissa Venäjää tai Venäjän käymää hyökkäyssotaa ei mainittu. Paikallisuudella on siten merkitystä asukkaiden uskoon tulevaisuudesta. Rajan läheisyydessä asuvien kokemukset asuinalueesta ja asumisen tulevaisuudesta voivat siten poiketa muista asuinalueista.

Perinteisten keinojen hyvyyttä korostettiin tilanteissa, joissa investoinnit eivät olleet mahdollisia.

Energiaremontit

Paikkakunnat erosivat tosistaan myös energiaremontteihin suhtautumisessa. Turkulaiset vastaajat olivat tehneet taloihinsa enemmän energiaremontteja verrattuna imatralaisiin vastaajiin. Turussa remontit nähtiin itsestään selvinä, kun taas Imatralla energiaremontit koettiin mahdottomina erityisesti talojen heikon arvon vuoksi. Imatran heikentyneen väestö- ja elinkeinorakenteen nähtiin lisäävän tätä haastetta. Imatralaiset vastaajat korostivatkin energiaremontteihin investoinnin sijaan perinteisiä keinoja, kuten villasukkien käyttöä ja mattojen lisäämistä lattialle vedon tunteen ehkäisyksi. Perinteisten keinojen hyvyyttä korostettiin tilanteissa, joissa investoinnit eivät olleet mahdollisia. Imatralaisten haastateltavien vastaukset nostivat esille energiamurrokseen liittyvien muutostarpeiden haasteet asunnon arvonlaskusta kärsiville kotitalouksille.

Haastatteluissa nousi esiin, että osallistuminen ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin koetaan tärkeäksi. Paikkakunnilla oli kuitenkin eroa osallistumisen tavoissa ja toimissa. Erot johtuvat erityisesti paikkakunnan väestö- ja elinkeinorakenteesta, jotka rajoittavat asukkaan mahdollisuutta investoida omakotitalon energiaremontteihin.

Keskustelukulttuuri

Paikkakuntien välillä oli myös eroja ilmastonmuutoksesta ja energia-asioista puhumisessa. Erot keskustelukulttuurissa paikkakuntien välillä liittyvät erilaisiin vuorovaikutuksen paikkoihin. Imatralaisten vastauksissa ilmastonmuutoksesta puhuttiin erityisesti perhepiirissä ja vapaa-ajanviettopaikoissa, ja keskustelut liittyivät energian ja erityisesti sähkön tuottamisen tapoihin. Harrastusporukan kanssa keskusteltiin erilaisista sähkön tuottamisen vaihtoehdoista ja vertailtiin, millaisia vaihtoehtoja muilla oli. Yhteisössä tapahtuva arkinen vuorovaikutus luo yhteistä tietoisuutta energia-asioista ja ympäristöstä.

Turkulaisten vastauksissa korostui erityisesti pientaloyhdistysten merkitys asumiseen ja energiaan liittyvän tiedon välittäjänä. Turussa on vahva pientaloyhdistysten verkosto, jossa yhdistys on merkittävä asukkaiden asumiseen ja energiaan liittyvän tiedon lähde. Energiaratkaisuja oli valittu pientaloyhdistysten suositusten ja neuvojen perusteella. Pientaloyhdistyksiltä odotettiin myös tukea ja apua erityisesti energian kallistuessa.

Paikalliset ilmastoasenteet muuttuvassa kontekstissa

Asenteet ja myös ilmastoasenteet muuttuvat ajassa ja huoli ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Toisaalta muiden ongelmien lisääntyminen niin omassa elämässä kuin yleisesti maailmassa on vienyt resursseja ilmastonmuutoksesta huolehtimisesta. Muita ongelmia ovat esimerkiksi lisääntyneet henkilökohtaiset, taloudelliset ja terveydellisetkin ongelmat sekä yleinen maailman tilanne.

Vastaajien keskuudessa nousi esille myös muutos suhtautumisessa energian säästämiseen molemmissa kaupungeissa. Vastauksissa korostui erityisesti sähkön säästäminen ja sähkön kulutuksen seuraamisen kasvu sekä muutos omassa toiminnassa esimerkiksi kodinkoneiden käytössä. Energian säästämiseen oli vaikuttanut vastaajien kohdalla erityisesti sähkön hinta ja sen nousu.

Omakotitalo, jonka katolla on aurinkopaneeli.
Kuva: Pixabay / Reijo Telaranta

Asumiseen liittyviin ilmastotoimiin suhtaudutaan eri tavoin, esimerkiksi sen perusteella, miten mahdollisia ne ovat asukkaille asunnon arvon näkökulmasta. Energiaremonttien esteisiin liittyviä kysymyksiä sekä raja-alueille asuvien asenteita ilmastonmuutosta ja ilmastotoimia kohtaan voisi tutkia laajemminkin. Ilmastonmuutos ja sen torjumisen keinot eivät saa jäädä muiden kriisien varjoon. Tämä on tärkeää tunnistaa erityisesti sellaisilla paikkakunnilla, jotka kohtaavat monia uhkia ja haasteita esimerkiksi väestö- ja elinkeinorakenteen myötä.

Paikallisuuden ja ajallisen kontekstin huomioiminen on tärkeää ilmastoasenteiden ymmärtämisessä. Jatkossa olisi tärkeää myös kiinnittää huomiota pientalojen omistajien osallisuuden tukemiseen energiamurroksessa. Energiainvestointien lisäksi näkyväksi tulisi tehdä muutkin keinot, kuten perinteiset energiansäätötoimet, jotta pientalojen omistajien osallisuutta voisi tukea sekä toisaalta tuoda esille ilmastonmuutoksen hillinnän julkisuudessa näkyvää keinovalikoimaa.

Paikallisuudella on vaikutusta taloudellisella tasolla pientalojen arvoon sekä perusparannuksiin ja energiaremontteihin. Paikallisuutta tarkasteltaessa olisi myös hyvä nostaa esille paikallisia lämmitysmuotoja, kuten esimerkiksi maakaasua käyttävät kotitaloudet. Tarvitaan lisää tutkimusta siitä, kuinka paikalliset kontekstit ja olosuhteet vaikuttavat ilmastonmuutosasenteisiin eri paikkakunnilla.

TARU PYRHÖNEN

 

Artikkelikuva: Pixabay / eu1

Teksti perustuu Taru Pyrhösen pro gradu -tutkielmaan: Jaettu tila ja asenteet ilmastonmuutosta ja asumiseen liittyviä ilmastotoimia kohtaan (Helsingin yliopisto, 2024).

 

Taru Pyrhönen

Taru Pyrhönen

Pyrhönen on valtiotieteiden maisteri Ympäristön muutoksen ja globaalin kestävyyden opintosuunnasta Helsingin yliopistosta. Hän on taustaltaan sosiaalipsykologi ja haluaa tuoda kestävyysmurroksen tarkasteluun erityisesti sosiaalipsykologista näkökulmaa.

LUE KOMMENTAARI:

Joni Vainikka

Joni Vainikka

Vainikka (FT) johtaa Sosiaalisen ja alueellisen eriytymisen työpakettia DeCarbon-Home-hankkeessa Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastolla. Identiteetti-, alue- ja aikakysymyksistä kiinnostuneena hän on ollut vierailevana tutkijana Aalborgin yliopiston arkkitehtuurin ja kaupunkidesignin osastolla sekä toiminut tutkijana Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikössä. Vainikka toimii myös Suomen Maantieteellisen Seuran puheenjohtajana.

Villasukkia ja tulevaisuusinvestointeja

Koulutusjärjestelmämme on jo 1860-luvulta korostanut kansalaistoimijuuden merkitystä ja omavaraisuutta. Kotona tarvittava tehtiin itse ja käsityöläisyyttä arvostettiin opetussuunnitelmia myöten. Nykyään villasukkien kutomisesta on muodostunut esikuva keinoille säästää lämmityksessä. Niinkin arkinen, joillekin arkaainen, asia kuin villasukka voi muodostua myös geopoliittiseksi tekijäksi. Riippuvuuksia fossiilisista polttoaineista voidaan purkaa hyvinkin pienillä teoilla ja samalla miettiä asuntojen lämmityksen yhteiskunnallista merkittävyyttä.

Talojen lämmityksen seuraaminen pureutuu syvälle suomalaisuuden ytimeen. 1300-luvulta lähtien verotettavia tiloja laskettiin savuina, ja jokainen talous huolehti omasta lämmityksestään. Rakennuskohtaiselle puun- ja myöhemmin hiilenpoltolle kehittyi vaihtoehtoja laajemmin vasta 1930-luvulla. Suurissa kaupungeissa, Turusta Viipuriin, ja tehtaiden uusilla työläisalueilla keskuslämmitys yleistyi. Sähkölämmitystä kokeilivat ensimmäisenä seurakunnat sunnuntaisin. Suomessa lämmitysratkaisut ovat aina olleet osittain alueellisia. Kaukolämpö ja suora sähkölämmitys ovat yleisiä kaupungeissa, länsirannikolla tukeudutaan laajasti vieläkin öljylämmitykseen, kun taas Itä-Suomen maaseudulla puulämmitteisyys on yleisempää.

On usein ajateltu, että siirtyminen maalämpöön on tulevaisuusinvestointi. Maalämmön osuus kasvaa erityisesti suuria kaupunkeja ympäröivissä lähiöissä ja pientaloalueilla. Kun puhutaan tällaisesta systeemin muutoksesta, on taustalla oltava ajatus asumisen jatkuvuudesta. Tulevaisuudenusko onkin yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka edistävät asumisen muutosta, jossa on voitava ajatella vähintään 30 vuotta eteenpäin. Ilmalämpöpumppujen asentaminen on astetta helpompi ilmastoteko erityisesti, kun Suomessa asiaan ei liity kulttuurisia lukkoja, kuten esimerkiksi kaasulla lämpiävässä Britanniassa. European Social Surveynkin (2024) mukaan suomalaiset ovat maanosan vaatimattomimpia. Kasvihuonepäästöjen vähentäminen ilmalämpöpumppujen avulla ei otsikoissa näy, vaikka tahti on ollut niin rivakkaa, että tilastointi ei pysy mukana.

Ilmastotoimia omasta kodista käsin

Asennoitumisella ilmastoon on joitain liitoskohtia sisätilojen lämmönsääntelyyn, ja itseasiassa ilmastointiin tai ilmalämpöpumppuun investoiminen voi eristää asujan ilmastohuolista. Jos helleaallot eivät häiritse viilennetyn kodin takia, voi huoli tulevien vuosien ilmastosta muodostua toissijaiseksi. Jos taas karrikoidusti yksilö miettii ikkunastaan lumetonta kevättä keittäessään aamukahveja ja pohtii miten tulevan kesän helteitä voisi lievittää, voi huoli ilmastosta johtaa omaan toimijuuteen ja tutkimaan lämmitysmuotojen ohjeellisia päästöjä. Koti on usealle se tekijä, jonka suojista arvioimme ilmastonkriisin merkittävyyttä omaan elämäämme.

Ilmastoasenteet selittyvät parhaiten koulutuksen ja yhteisöllisten arvojen avulla. Decarbon Homen analyyseissä on paljastunut yhteys ilmastotietoisuuden ja laajemman vastuunkannon välillä. Tässä suhteessa voi olla musertavaa pohtia ilmastotoimia, jos kaupunkitilassa näkyy ja tuoksuu naapurimaan tarpeeton kaasunpoltto. Tosin energiansäästö ja fossiilisista polttoaineista irtautuminen ovat muodostuneet jo niin merkittäviksi muutosvoimiksi, että ilmastoviisaat ratkaisut ovat taloudellisesti kannattavia etenkin, jos voi suunnitella elämäänsä useamman vuoden eteenpäin.

Suomea ajatellen, suurin vähähiilisyyden ongelma on rakenteellinen. Jos asunnon arvoa vastaan ei saa lainaa energiaremonttiin tai asunnolle ei ole näköpiirissä ostajaa, voi energiaremontin aloittaminen vaikuttaa tekemättömältä paikalta. Tällöin suomalaiset asuvat erilaisissa alueellisissa maailmoissa. Kun yhdellä kadulla kasvavassa kunnassa voidaan pikaisestikin siirtyä maalämpöön, vaihtaa ikkunoita ja lisätä aurinkopaneeleita, on syrjemmässä hankala kysyä naapureilta vinkkejä, jos rakennukset ovatkin jo tyhjillään. Asuminen on siten aluepoliittinen kysymys ja pakottaa kysymään, minkälaista yhteiskuntaa tulevaisuudelta haluamme.

Omaan kotiin sijoittaminen on tulevaisuudenuskoa, mutta yhteiskuntarakenteen pohtiminen ja erityisesti se, missä ihmisten halutaan tulevaisuudessa asuvan, on valtiotilan käytön ja käytännössä geopoliittinen kysymys. Tässä villasukillakin voi jokainen edistää parempaa tulevaisuutta, eikä ilmastotekojen tekeminen useinkaan edellytä muuta kuin uusiutuvia luonnonvaroja kunnioittavaa asennetta.

JONI VAINIKKA

Kirjallisuutta:

Bosca, H. D. (2023). Comfort in chaos: A sensory account of climate change denial. Environment and Planning D: Society and Space, 41(1), 170–187.

European Social Survey European Research Infrastructure (ESS ERIC) (2024) ESS11 – integrated file, edition 2.0 [Data set]. Sikt – Norwegian Agency for Shared Services in Education and Research. https://doi.org/10.21338/ess11e02_0.

Numminen, S., de Villafranca, M. S., & Hyysalo, S. (2023). Päälämmityslähteestä monilämmitykseen: Suomalaisista pientaloista on tullut toisiaan täydentävien ja vuorottelevien energiajärjestelmien hybrideitä. Alue ja Ympäristö, 52(1), 62–76.

Poortinga, W., Whitmarsh, L., Steg, L., Böhmd, G., & Fisher, S. (2019). Climate change perceptions and their individual-level determinants: A cross-European analysis. Global Environmental Change, 55, 25–35.

Turunen, V., Vesanen, S., & Vainikka (2025). Alueellinen tyhjeneminen, asumattomat rakennukset ja lämmitysmuotojen muovaama tulevaisuus. 31.3.2025. https://decarbonhome.fi/alueellinen-tyhjeneminen-asumattomat-rakennukset-ja-lammitysmuotojen-muovaama-tulevaisuus/

Takaisin ylös ↑